Ihmiskunnan muisti on tosi lyhyt. Tämä käy harvinaisen hyvin ilmi vanhoista valokuvista, joita on otettu mm. Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Vielä 1950-luvulla polkupyörä ja jalankulku olivat merkittäviä kulkutapoja. Sittemmin autoilu lisääntyi ja se yhdessä liikennesääntöjen muutosten kanssa syrjäytti pyöräilyn ja jalankulun liikenneympäristön marginaaliin. Nykyään tämä autoilua edeltävä aika on unohtunut.
Autoilun muuttuminen normiksi on sääli, sillä aktiivinen arkiliikunta olisi hyvä ratkaisu liikkumattomuuden ongelmaan. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain kolmen miljardin euron kustannukset mm. tuloverojen menetysten ja sairauspoissaolojen muodossa. Tätä summaa voi verrata esimerkiksi valtiovarainministeriön esillä pitämään kestävyysvajeeseen, joka on yhdeksän miljardia euroa. Eli suuri osa kestävyysvajeesta voisi olla ratkaistavissa, jos arkiliikkumista olisi enemmän. Ei ole siis kyse aivan vähäpätöisestä asiasta.
Pyöräilykuntien verkoston mukaan arkipyöräilyllä voi helposti kohentaa omaa elämänlaatua ja terveyttä. UKK-instituutin mukaan työ- ja asiointimatkojen ajaminen pyörällä autoilun sijaan on hyväksi terveydelle. Työmatkapyöräily pienentää mm. sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä auttaa painonhallinnassa. On siis selvää että työnantajan kannattaisi tukea työntekijöiden arkiliikuntaa kodin ja työpaikan välisillä matkoilla heidän työkykynsä ja jaksamisensa tukemiseksi. Sama koskee korkeakouluja, joiden kannattaisi tukea opiskelijoita aktiivisessa liikkumisessa oppilaitoksen ja kodin välillä.
Miten sitten työnantaja voisi tukea arkiliikkumista ja erityisesti pyöräilyä? Kyse on tosi yksinkertaisista asioista. Työnantajat tukevat autoilua mm. tarjoamalla työsuhdeauton ja parkkipaikan sekä sähköauton latausmahdollisuuden. Samoja, mutta paljon halvempia palveluita pyöräilijäkin tarvitsee. Kunnolliset katetut pyörätelineet runkolukitusmahdollisuudella ovat hyvä alku. Työsuhdepyörä on hyvä etu. Ja on hyvä huomata että työsuhdepyörällä voi ajaa muitakin kuin työajoja. Sähköpyörien akkujen latausmahdollisuus on myös tärkeää olla sähköpyörien osuuden kasvaessa jatkuvasti.
Muita fasiliteetteja ja etuja työmatkapyöräilijälle voivat olla esimerkiksi mahdollisuus käydä suihkussa ja kaapit pyöräilyvaatteille työpaikalla. Työnantaja voi myös tarjota käyttöoikeuden kaupunkipyöräpalveluun. Toimistolla voi myös olla asiointipyöriä henkilöstön käyttöön. Joillakin työpaikoilla on käytössä tunti liikuntaa -linjaus, jonka mukaan työntekijä voi käyttää tunnin työaikaa viikossa liikuntaan. Pyöräliitto listaa myös muita toimenpiteitä, mitä työnantaja voi tehdä arkipyöräilyn tukemiseksi.
Meillä SAMOKissa on tehty monia toimenpiteitä arkipyöräilyn edistämiseksi. Toimistolla on suihku ja katetut pyörätelineet, mahdollistamme tunnin liikuntaa viikossa ja tarjoamme työsuhdepyörän työntekijöille jotka sen haluavat. Mutta on meilläkin vielä parannettavaa, mm. työntekijöiden vaatteille ei ole säilytystiloja.
Parannettavaa on varmasti myös monessa ammattikorkeakoulussa. Usein autoille on laajat parkkikentät tai isot parkkihallit, mutta pyörien turvalliseen ja säältä suojattuun säilyttämiseen ei ole useimmiten varauduttu riittävästi. Kouluilla on usein opiskelijoidenkin käyttöön tarkoitettuja suihkuja esim. kuntosalin yhteydessä. Olisi tärkeää varmistaa että ne ovat helposti myös arkiliikkujien käytettävissä ja että vaatteiden säilyttämiseen olisi lukittavia kaappeja.
Opiskelijoiden ja työntekijöiden tukeminen arkiliikunnassa parantaa yksilön hyvinvoinnin lisäksi tuottavuutta ja helpottaa työvoimapulaa. Arkipyöräilystä on paljon muita hyötyjä, kuten esimerkiksi liikennemelun pieneneminen ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen. Työnantajan ja ammattikorkeakoulun kannattaa siis tosiaankin tukea arkipyöräilyä!
Kirjoittaja: Vellu Taskila, SAMOKin toiminnanjohtaja