Korkeakouluopiskelijat kysyivät kansanedustajaehdokkaiden sitoutumista koulutustason noston rahoittamiseen. Suurin osa sitoutuu rahoittamaan koulutustason noston täysimääräisesti, mutta sitoutumisen asteessa on eroja.

Vaalikeskustelussa on vilissyt huolestuneita puheenvuoroja suomalaisen koulutuksen tilasta. Monet ovat olleet huolissaan junnaamaan jääneestä koulutustasosta sekä korkeakoulutetun työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Tilanne on akuutti, sillä uusimman OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan Suomen koulutustaso on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Korkeakoulutukseen kohdistetut leikkaukset ja tekemättä jääneet aloituspaikkalisäykset ovat pahentaneet Suomeen osaajapulaa, joka on ratkaistava tulevalla vaalikaudella.

Vaalikevään aikana korkeakouluopiskelijat ympäri Suomen tarttuivat puhelimeen ja kysyivät kansanedustajaehdokkaiden halua sitoutua koulutustason nostamiseen lisäämällä korkeakoulutuksen perusrahoitusta. Kävi ilmi, että 89 prosenttia kaikista ehdokkaista ovat valmiita lisäämään perusrahoituksen määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on nostaa nuoren ikäluokan koulutustaso 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, minkä saavuttaminen edellyttää 177–190 miljoonan euron vuosittaista lisäystä korkeakoulujen rahoitukseen.

Vastausten perusteella suurin osa ehdokkaista sitoutuu tavoitteeseen, mutta sitoutumisen tasossa on eroja

SDP on vaalikampanjansa aikana ilmoittanut nostavansa koulutustason huimaan 60 prosenttiin nuoresta ikäluokasta. Soittokierroksella 94 prosenttia SDP:n ehdokkaista kertoivat myös kannattavansa perusrahoitusta koulutustason noston vaatimalla määrällä. SDP:n ehdokkaita korkeampi sitoutumisen taso oli vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n ehdokkailla, joista kaikkien halu nostaa korkeakoulujen perusrahoitusta hipoi sataa prosenttia. Keskustan ehdokkaat sijoittuvat 85 prosentin kannatuksella rahoituksen lisäämiselle puolueiden keskikastiin.

Kielteisimmät ehdokkaat rahoituksen lisäämiselle löytyivät perussuomalaisten, KD:n ja kokoomuksen riveistä. Perusrahoituksen lisäämiselle kielteisiä ehdokkaita oli siitä huolimatta vähän, mikä kertoo koko puoluekentän sitoutumisesta koulutuspanostuksiin. Perussuomalaisten ehdokkaista peräti 76 prosenttia kannattaa perusrahoituksen lisäämistä, vaikka puolue ei olekaan tavoitteen kannalla. KD:n ehdokkaiden kannatus tavoitteelle on hieman alhaisempi 75 prosenttia, kun taas kokoomuksen ehdokkaista 83 prosenttia haluaa nostaa korkeakoulutuksen rahoitusta.

Ehdokkaiden todelliset prioriteetit paljastuvat ensi vaalikaudella

Aloituspaikkojen määrän lisääminen ei tapahdu kuitenkaan sitoumuksilla, vaan se edellyttää henkilöstöä, laitteistoa ja tiloja, joiden lisääminen puolestaan vaatii ennakoitavaa ja täysimääräistä rahoitusta. Vaalikeskustelua värittäneistä leikkauslistoista ja sopeuttamistavoitteista herää kysymys, ovatko puolueet aidosti sitoutuneita perusrahoituksen tuntuvaan nostoon.

Perussuomalaisten ja KD:n ehdokkaista noin neljäsosa oli valmiita heittämään koulutustasotavoitteen ja samalla Suomen tulevaisuuden bussin alle. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on jopa ilmoittanut, että koulutuksestakin voidaan tulevalla vaalikaudella leikata. Koulutustason nosto on kallis tavoite, joka edellyttää aitoa priorisointia ja noin puolentoista miljardin euron panostuksia tulevan reilun vuosikymmenen aikana. On kuitenkin selvää, että panostusten tekemättä jättäminen tulisi tulevaisuudessa sitäkin kalliimmaksi.

Koulutustason nosto on tärkeää, sillä aloituspaikkojen määrän lisääminen takaa entistä useammalle mahdollisuuden korkeakouluttautua. Osaajapulan ratkaisu on koko yhteiskunnassan tulevaisuutta koskeva kysymys. Väestörakenteen muutoksiin on reagoitava korkeakoulutetun työvoiman lisäämisellä, jotta voimme pitää kiinni laajasta hyvinvointivaltiosta.

Kirjoittajat:

Nikolas Bursiewicz
Koulutuspolitiikan asiantuntija
Suomen ylioppilaskuntien liitto

Jenni Suutari
Hallituksen jäsen
Suomen ylioppilaskuntien liitto