0

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat aihe, joka puhututtaa vuodesta toiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime marraskuussa raportin korkeakoulujen opiskelijavalinnan Tommi-2017uudistamisesta. SAMOK otti heti koppia aiheesta ja otti yhdessä SAKKI ry:n kanssa kantaa asiaan viime joulukuussa.

Ehdotetut toimenpiteet antavat huolestuttavaa viestiä erityisesti ammatillisen koulutuksen käyneiden jatko-opintomahdollisuuksista.

Synkkiä näkymiä

Käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin pelätään rapauttavan entisestään yleissivistävän opetuksen osuutta ammatillisessa koulutuksessa, joka jo itsessään tuo synkkiä pilviä amisten jatko-opintomahdollisuuksien päälle. Käyttöönotettaessa uusi opiskelijavalintajärjestelmä olisi todella eriarvoistava erityisesti ammatillisella taustalla tulevia hakijoita kohtaan.

Raportissa niin sanotun paperivalinnan lisäämistä perustellaan muun muassa tasa-arvolla, kustannussäästöillä sekä valintakokeiden raskaudella. On kuitenkin hankalaa nähdä, miten toisella taustalla tuleville pikaväylän avaaminen parantaisi koulutuksellista tasa-arvoa. SAMOKin näkemyksen mukaan huolella suunnitellut valintakokeet, jotka eivät perustu valintakoetta varten tankattuun materiaaliin vaan soveltavaan testaukseen, ovat toimiva ja tasa-arvoinen tapa valita opiskelijat koulutusohjelmiin!

Raportissa ehdotetaan lisäksi mahdollisuutta vaatia yhtä, kahta tai kolmea ylioppilaskirjoitusten koetta myös amiksilta osana korkeakoulujen opiskelijavalintaa. On selvää, että ylioppilaskirjoitusten vaatiminen kaikilta hakijoilta on vaatimus, joka käytännössä romuttaa amisten yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

Ammattikorkeissa tarvetta amisten osaamiselle

Me SAMOKissa olemme luonnollisesti eniten huolestuneita ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden opiskelijapohjasta. Ammattikorkeakouluissa on tarvetta ammatillisesta koulutuksesta tulevien opiskelijoiden osaamiselle siinä missä lukiolaistenkin tiedoille ja taidoille. Tämä näkyy etenkin AMKien työelämälähtöisyydessä, jossa amikset täydentävät käytännön osaamisellaan lukiolaisten teoriaan painottuvaa osaamista.

Raportissa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista vain harva saa meiltä kannatusta. On hankalaa nähdä, miten käytännössä raportissa esitettyjä ongelmia, kuten opiskelupaikkojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa voitaisiin korjata paperivalinnalla?

Emme myöskään voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan valintakokeista koituvat kustannukset yhteiskunnalle ja yksilölle olisivat merkittävästi ylioppilaskirjoituksista aiheutuvia kustannuksia haitallisempia. Sen sijaan hyvin suunnitellut, tietoon ja tutkimukseen perustuvat, hakijan osaamista ja soveltuvuutta alalle mittaavat valintakokeet ovat erinomainen tapa valikoida tulevat opiskelijat. Mikäli valintakokeisiin valmistautuminen ei vaadi ennakolta pitkää valmistautumista, on hankalaa nähdä mitkä ovat näistä aiheutuvat haitalliset kustannukset hakijalle. Korkeakoululle menetelmä voi olla raskas, mutta palkitsee panostukset yleensä pitkällä tähtäimellä.

Viime vuosina tehtyjen isojen muutosten jälkeen nyt olisi ollut hyvä aika hankkia tutkittua tietoa valinnoista kokonaisuutena. Valintoja tulisi kehittää huomioiden sekä lukiolaisten, ammatillisen koulutuksen käyneiden sekä korkeakoulujen tavoitteet ja intressit.

Pelkästään yhden ryhmän tavoitteista lähtevä järjestelmän muutos on väistämättä edullinen toisille - ja valitettavasti haitallinen taas joillekin muille.

Tommi Kukkonen,
hallituksen jäsen

 

Jätä vastaus