Opintotuen tulorajojen väliaikaisesta korottamisesta

 Kategoria Blogi

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdotti Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Seinäjoella 25.8.2021 opiskelijoiden opintorahan tulorajojen väliaikaista nostamista keinoksi hillitä monia aloja vaivaavaa työvoimapulaa. Tulorajojen nostaminen olisi alkavassa noususuhdanteessa hyvä keino parantaa työvoiman saatavuutta. Lisätyö ei kuitenkaan Saarikon mukaan saisi hidastaa opintojen etenemistä.

 

Opintotuen tulorajoja on korotettu edellisen kerran vuonna 2008. Tämän jälkeen vuosina 2018 ja 2020 tulorajoihin on tehty pienet indeksikorotukset. Yleinen ansiotaso on samaan aikaan noussut nopeasti ja opintotuen tulorajoja tulisi nostaa vastaavasti noin kolmanneksella, jotta se vastaisi tätä kehitystä. Samaan aikaan opintorahan taso on laskenut euromääräisesti noin 15 prosenttia ja reaalisesti tietysti vielä enemmän.

 

Mikäli tulorajoja nostettaisiin ansiotyössä käyvät opiskelija voisivat hyödyntää opintotukea useampana kuukautena ja toisaalta opiskelijat voisivat työskennellä nykyistä enemmän. On kuitenkin muistettava, että on suuri joukko opiskelijoita, jotka haluavat ansiotyön sijaan keskittyä opintoihin ja toisaalta niitä, joilla ei ole vain mahdollisuutta työskennellä opintojensa ohella. Vaikein tilanne on niillä opiskelijoilla, joilla on haasteita jaksamisensa kanssa. Tulorajojen nostaminen hyödyttäisi eniten niitä opiskelijoita, joilla menee pääsääntöisesti muutoinkin parhaiten.

 

Tulorajojen nostaminen on hyvä ja myös välttämätön toimenpide opintotukijärjestelmän kehittämisen kannalta. Se ei ole kuitenkaan tärkein (kuten opintorahan palauttamien entiselle reaalitasolleen), vaan ainoastaan yksi toimenpide, joilla palautetaan opiskelijoiden taloudellista asemaa edes ennalleen. Pelkkä tulorajojen nostaminen parantaa ainoastaan suhteellisen pienen opiskelijajoukon asemaa. Esitetyn kaltaiset väliaikaiset etuusparannukset ovat erityisen huonoja, sillä ne muuttuvat päätyttyään leikkauksiksi opiskelijoiden kannalta. Lisäksi olisi toivottavaa, että opintotukijärjestelmää kehitettäisiin opiskelijan ja opintojen näkökulmasta, ei työ ja elinkeinopolitiikan tai aluepolitiikan välikappaleena.

 

Pitkällä tähtäimellä opintotuki kaipaisi kolme keskeistä toimenpidettä. Opintotuen keskeisin ongelma on tuen alhainen taso: 100 euron korotus palauttaisi sen suunnilleen sille reaalitasolle, mitä se oli ennen leikkausta 2017. Opintorahan tulorajoja tulisi nostaa pysyvästi kolmanneksella, jotta ne olisivat vuoden 2008 tasolla. Lisäksi opintolainahyvityksen ehtoja tulisi parantaa ja yksinkertaistaa. Näillä toimenpiteillä sekä opintotukilain selkeyttämällä opintotukijärjestelmä voi säilyä jatkossakin uskottavana opintojen rahoitusmuotona.

 

Antti Hallia

työelämäpolitiikan asiantuntija

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä