SAMOK 25 vuotta: Ammattikorkeakoulutus sosiaalisesti ja alueellisesti saavutettavaa

 Kategoria Blogi

Hanna Nori on yliopistotutkija, joka tarkastelee koulutuksen ja koulutusjärjestelmän sosiaalisia rakenteita ja yhteiskunnallisia reunaehtoja.

Kuluvan vuoden keväällä saimme päätökseen hankkeen, jossa selvitimme suomalaisen korkeakoulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden tilaa (1). Yksi keskeinen havaintomme oli, että ammattikorkeakoulutus toimii monin paikoin tasa-arvoa lisäävänä korkeakoulutusväylänä. Ammattikorkeakouluihin haetaan ja päästään tasaisemmin eri väestöryhmistä kuin yliopistoihin. Ammattikorkeakoulukentältä myös puuttuvat niin sanotut statusalat eli alat, jonne hakeutuvat eroavat muista vanhempien korkeamman koulutustason, sosioekonomisen aseman tai varakkuuden suhteen.

Myös alueellisesti ammattikorkeakoulutus on varsin hyvin saavutettavissa, sillä amk-opintoja on mahdollista suorittaa jokaisessa maakunnassa. Lisäksi maakuntien opiskeluikäisiin suhteutettuna ammattikorkeakouluopiskelijoita on enemmän kuin yliopisto-opiskelijoita. Siinä missä yliopistojen välillä on havaittavissa eroja opiskelijoiden perhetaustoissa, ammattikorkeakoulutuksessa alueellinen eriytyminen on huomattavasti vähäisempää. Voikin sanoa, että ammattikorkeakoulukenttä on parantanut sekä korkeakoulutuksen alueellista saatavuutta että saavutettavuutta. 

Selvityksemme mukaan eniten parannettavaa on kielellisen ja sukupuolten tasa-arvon suhteen. Muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien hakijoiden määrä on lisääntynyt ammattikorkeakouluissa viime vuosina, mutta opiskelemaan heidän on edelleen hyvin vaikea päästä. Opinnot ovat parhaiten ruotsinkielisten hakijoiden saavutettavissa, sillä heidän hyväksymisasteensa oli kaikkien korkein. Koko ammattikorkeakoulukenttää tarkasteltaessa miesten mahdollisuudet päästä opiskelemaan olivat paremmat kuin naisilla. Koulutusalat ovat lisäksi sukupuolen suhteen edelleen huomattavan eriytyneitä, joskin todistusvalinta lisäsi vuonna 2020 naisten hakemista ja sisäänpääsyä miesten aloille. Toiseen suuntaan tämä ei toiminut eli miehet eivät todistusvalinnan kautta hakeutuneet yhtään innokkaammin naisten suosimille aloille. 

Korkeakoulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen melko hyvällä mallilla, ja korkeakoulutuksen laajenemisessa on ammattikorkeakoulujen synnyllä ollut huomattava merkitys. Ilman ammattikorkeakouluja suuri osa väestöstä jäisi kokonaan ilman korkeakoulutusta. Eikä mitätön merkitys ole silläkään, että ei-ylioppilaille ammattikorkeakoulut tarjoavat luontevan – ja käytännössä usein myös ainoan – väylän korkeakouluopintojen pariin (2).

 

Hanna Nori
Korkeakoulututkija, GATE-hankkeen johtaja
Turun yliopisto

 

  1. Korkeakoulutuksen saavutettavuus ja tasa-arvo Suomessa ja verrokkimaissa: GATE-hankkeen loppuraportti. Hanna Nori, Henna Juusola, Vuokko Kohtamäki, Anu Lyytinen & Jussi Kivistö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:12.  
  2. Ei-ylioppilastaustaiset korkeakouluopiskelijat. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja. Nina Haltia, Annukka Jauhiainen & Ulpukka Isopahkala-Bouret. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:28. 

 

Tämä vierasblogi on osa SAMOKin juhlavuoden juhlintaa ja viestintää. Sarjassa eri henkilöt kertovat sekä muistelevat ajastaan SAMOKissa ja/tai yhteistyöstään SAMOKin kanssa.

Seuraa meitä somekanavissamme!
Instagram:
 @samok_fin
Twitter: @SAMOK_FIN
Facebook: @SAMOK.FIN

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä