Seksuaalinen häirintä korkeakouluissa nousi julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun uutisoitiin kuinka Taideyliopiston professori Lauri Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti. Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä pohdittiin kuinka korkeakouluissa tapahtuvaan häirintään voisi puuttua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ehdottikin että ylioppilas- ja opiskelijakunnat voisivat ottaa vastaan tietoa seksuaalisesta tai muusta häirinnästä.

Opiskelijaliike on ollut häirinnän ehkäisyn suhteen aktiivinen jo pitkään. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa on ollut jo muutamia vuosia käytäntönä, että opiskelijakunnilla on korkeakouluissa nimetty häirintäyhdyshenkilö. Häirintäyhdyshenkilöt ovat opiskelijan tukena tilanteessa jossa opiskelija on kokenut häirintää, kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä. Häirintäyhdyshenkilön rooli on olla kuuntelijana, keskustelijana ja mahdollisesti ohjata häirintää kokenut opiskelija eteenpäin avun piiriin.

Häirintäyhdyshenkilöt ovat häirintään perehtyneitä ja koulutettuja opiskelijoita tai opiskelijakuntien työntekijöitä, joihin opiskelija pystyy olemaan täysin luottamuksellisesti yhteydessä. Monessa opiskelijakunnassa häirintäyhdyshenkilöön voi olla yhteydessä sähköisen ilmoituksen kautta tai puhelimitse ja heidän tietonsa löytyvät opiskelijakunnan nettisivuilta. Myös opiskelijakuntien tapahtumissa on usein nimetty häirintäyhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä jo heti tapahtuman aikana, mikäli havaitsee epäasiallista käytöstä. Yhteyden ottaminen häirintäyhdyshenkilöön on siis pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi.

Häirintä ja muut sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön ongelmat vaikuttavat negatiivisesti opiskelijan opiskelukykyyn ja opintojen sujumiseen ja tuloksiin, sekä koko yhteisön hyvinvointiin. Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus opiskella ilman häirintää. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK kannustaa kaikkia korkeakouluja ryhtymään aktiivisiin ja konkreettisiin toimiin häirinnänvastaisessa työssään.

Mielestämme korkeakoulujen pitäisi ottaa vastuuta häirintään liittyvissä asioissa ja kouluttaa korkeakoulun henkilöstöä tunnistamaan häirintää sekä puuttumaan siihen. Korkeakoulujen tulisi myös tiedottaa aktiivisesti häirintäyhdyshenkilön olemassa olosta opiskelijoille, jotta mahdollisiin tilanteisiin pystytään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Korkeakoulujen ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää häirinnän ennaltaehkäisemiseksi!

Saana Simonen,
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin hallituksen jäsen