Suomessa puhutaan jatkuvasti osaajapulasta. Samaan aikaan koulutamme ammattikorkeakouluissa tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita, joista merkittävä osa lähtee maasta valmistumisensa jälkeen. Jos yhtälö ei täsmää, onko ongelma opiskelijoissa vai meidän tavassamme kohdata heidät?

Aloitin opintoni Haaga-Heliassa vuonna 2024 tradenomi-opiskelijana. Olen toiminut Helgan edustajiston puheenjohtajana, HePo ry:n puheenjohtajana ja ESN Haaga-Helian aktiivina. Päätöksenteko, yhdistystoiminta ja kansainvälinen vapaaehtoistyö ovat näyttäneet saman asian eri kulmista. Opiskelijan polku on usein suunniteltu hyvin aloittaessa, mutta huonosti jatkon kannalta. Orientaatioviikko, tutortoiminta ja opiskelijatapahtumat auttavat uuden opiskelijan sisään, mutta kun tutkintotodistus on käsissä, tuki kuitenkin usein loppuu.

Kansainväliselle valmistuvalle tilanne on erityisen jyrkkä. Oleskelulupa, työnhaku ja kielitaito pitäisi ratkaista samaan aikaan, ja aikaa on rajallisesti. Moni on opiskellut Suomessa vuosia, rakentanut verkoston ja oppinut kielen alkeet, ja silti hän joutuu pohtimaan, kannattaako jäädä. Tämä epävarmuus ei jää vain työllistymisen kysymykseksi. Se näkyy myös jaksamisessa. Kuormitus ei synny vain opinnoista, vaan myös siitä, ettei tiedä, mitä tulee sen jälkeen.

Minusta emme voi puhua osaajapulasta ja samalla pitää kansainvälisiä opiskelijoita tilapäisinä vieraina. Ammattikorkeakoulun vahvuus on työelämälähtöisyys: projektit, harjoittelut ja opinnäytetyöt tehdään oikeille työnantajille alueen arjessa. Tämän pitäisi olla myös kansainvälisen opiskelijan polku Suomessa, eikä vain suomalaisen. Jos opiskelija on jo opintojen aikana tehnyt töitä suomalaisen yrityksen kanssa, hän on ottanut ensimmäisen askeleen työelämään. Meidän tehtävämme on varmistaa, ettei toinen askel jää ottamatta.

SAMOK voisi olla tässä valtakunnallinen kokoaja. Tämä tarkottaisi esimerkiksi:

• kansainvälisten opiskelijoiden äänen vahvistaminen SAMOKin edunvalvonnassa ja opiskelijakuntien toiminnassa
• hyvien käytäntöjen jakaminen opiskelijakuntien välillä, jotta kansainväliset opiskelijat pääsevät mukaan edustajistovaaleihin ja päätöksentekoon
• valmistumisen jälkeisen siirtymävaiheen nostaminen neuvotteluihin työnantajajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa
• yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa asumisen, ohjauksen ja kiinnittymisen kysymyksissä
• selvitys kansainvälisten valmistuneiden työllistymisen esteistä, jotta edunvalvonta perustuu tietoon

Minä toivon, että SAMOK uskaltaa katsoa opiskelijan polkua kokonaisuutena, ei vain sisäänpääsystä valmistumiseen. Suomi ei voi vaatia osaajia ja samalla jättää heidät yksin sillä hetkellä, kun he olisivat valmiita rakentamaan täällä tulevaisuutta. Olen oppinut, että muutos syntyy, kun opiskelijat ovat mukana alusta asti. Kuuntelemalla, tekemällä yhdessä ja pitämällä kiinni siitä, mitä on luvattu. Haluan viedä tämän työtavan SAMOKiin, jotta tuki kantaa myös tutkintotodistuksen jälkeen.

Kirjoittaja: Kiira Uutela, ehdokas SAMOKin hallituksen jäseneksi vuodelle 2027.

SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2027. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.