Vaikuttamisen teemat

Korkeakoulutuksen laatu on tärkeä teema niin opiskelijoiden taitojen kerryttämisen, että yhteiskunnan kannalta. Laadukkaan koulutuksen kehittämisen vuoksi niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojen lainsäädännössä velvoitetaan korkeakoulut osallistumaan säännöllisesti arviointeihin. Tämä arviointi toteutetaan riippumattomana auditointina, jossa tarkastellaan miten korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Suomessa arvioinneista vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus eli lyhyemmin Karvi.

Karvin toteuttamissa arvioinneissa tunnistetaan korkeakoulujen toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tämä tehdään osallistamalla korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä esimerkiksi haastattelujen kautta. Yksittäisten ammattikorkeakoulujen auditointityössä opiskelijoiden puolelta on mukana usein opiskelijakuntien luottamustoimijoita ja henkilöstöä.

SAMOK on aktiivisesti Karvin kautta mukana ammattikorkeakoulujen laatutyössä. Meiltä on edustus Karvin työryhmissä, joissa nostamme esille opiskelijoille tärkeitä asioita korkeakoulujen auditointeihin liittyen. Lisäksi kauttamme etsitään opiskelijaedustajia auditointiryhmiin. Tässä työssä painotamme opiskelijoiden näkökulmia.

Lisätietoa korkeakoulujen auditoinnista ja Karvin toiminnasta saa heidän nettisivuiltaan.

Asiantuntijamme aiheesta:

Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee suureksi osaksi valtiolta. Täten valtion rahoitus ja muu ohjaustoiminta vaikuttaa ammattikorkeakoulujen toimintaan. Valtion rahoitus kohdennetaan niin ammattikorkeakouluille kuin yliopistoille yhtenä kokonaisuutena niin kutsutun rahoitusmallin perusteella. Nämä rahoitusmallit ovat erilaisia ja niiden tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

SAMOK vaikuttaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin, jotta opiskelijoiden näkökulma näkyisi siinä paremmin. Meillä on tärkeätä, että opetuksen laatu sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja palaute näkyvät rahoitusmallissa.

Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena. Korkeakoulut päättävät itse rahoituksen sisäisestä kohdentamisesta omien strategisten valintojensa pohjalta. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus on 954 milj. euroa (2023) ja yliopistojen valtionrahoitus 1 999 milj. euroa (2023).

Perusrahoituksen lisäksi ammattikorkeakoulut saavat rahoitusta muista lähteistä. Tätä kutsutaan ulkopuoliseksi rahoitukseksi ja sitä ammattikorkeakoulut saavat mm. säätiöiltä, yrityksiltä, Euroopan unionilta sekä Business Finlandilta. Lisäksi korkeakoulut saavat rahoitusta strategiaperusteisesti. Lisätietoa rahoitusmallista ja mistä se koostuu löytyy valtioneuvoston sivuilta.

Ammattikorkeakouluja ohjataan myös muilla keinoilla kuten informaatio-ohjauksella. Tässä kokonaisuudessa korostuu korkeakoulujen autonomia ja yhteiskuntavastuu. Yksittäisillä ammattikorkeakoulut kohdistavat rahoituksensa kuten haluavat ja kehittävät toimintaansa parhaaksi näkemäänsä suuntaan.

Asiantuntijamme aiheesta:

Opiskelijoiden liikkuvuus: vaihto-opiskelu ja ulkomaan harjoittelut

SAMOK vaikuttaa amk-opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksien puolesta, jotta yhä useammalla opiskelijalla olisi mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista ulkomaan liikkuvuusjaksolla. Amk-opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana ja jo ennen koronapandemiaa.

Erityisesti tiukat tutkinnon suorittamisen määräajat, vaikeus saada liikkuvuusjakso osaksi tutkintoa sekä perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteet ovat syitä, jotka vaikeuttavat ulkomaan liikkuvuusjaksolle lähtöä. Samalla taloudelliset syyt ovat yksi tärkeimmistä syistä, miksi opiskelijat eivät lähde liikkuvuusjaksolle. Vaikutamme opiskelijoiden liikkuvuusmäärien kasvattamiseksi informoimalla päättäjiä ja virkahenkilöitä keinoista, jotka näemme ratkaisuina haasteeseen. Lue lisää keinoistamme liikkuvuusmäärien lisäämiseksi täältä.
Liikkuvuusjaksojen lisäksi SAMOK edistää kotikansainvälistymismahdollisuuksia sekä sitä, että kansainvälisen osaamisen osaamistavoitteet ja sisältö määriteltäisiin kansallisella tasolla.

Kansainväliset opiskelijat Suomessa

SAMOK valvoo Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden etua vaikuttamalla erityisesti maahantulon nopeuttamiseen, yhteiskuntaan ja yhteisöön integroitumiseen sekä Suomeen työllistymiseen. Vuonna 2022 kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloa sekä Suomessa oloa opintojen aikana helpotettiin lakiuudistuksilla, mutta haasteita on edelleen.

Erityisesti oleskelulupaprosessiin kuuluva edustustossa tunnistautuminen on aiheuttanut ongelmia palveluiden ollessa hyvin ruuhkautuneita. Maahantulon lisäksi kansainväliset opiskelijat eivät integroidu yhteiskuntaamme kovin hyvin, ja opiskelijoiden on vaikeampi löytää harjoittelu- tai työpaikka paikallisiin opiskelijoihin verrattuna. Vaikutamme mm. näiden haasteiden ratkaisemiseksi tapaamalla päättäjiä sekä tuomalla näkemyksiämme esiin erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa.

Kansainvälinen ja EU-vaikuttaminen (EU, ESU ja NOM)

SAMOK vaikuttaa Euroopan tasolla toimimalla aktiivisesti kattojärjestö European Students’ Unionissa sekä yhteistyössä muiden Euroopan maiden kansallisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa, ja näiden maiden kansalliset opiskelijajärjestöt kuuluvat NOM-verkostoon (Nordisk Ordförande Möte), joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Tärkeimpiä Euroopan tason instituutioita, joiden koulutuspolitiikkaan SAMOK vaikuttaa ovat Euroopan unioni sekä Bolognan prosessi (eurooppalainen korkeakoulutusalue). EU:ssa SAMOK vaikuttaa erityisesti komission koulutuspoliittisiin aloitteisiin, kuten eurooppalaiseen koulutusalueeseen (EEA) sekä eurooppalaisiin korkeakouluverkostoihin (european universities). Kansainvälisessä vaikuttamistyössään SAMOK tapaa EU:n päättäjiä sekä osallistuu EU-keskusteluun eri työryhmissä Suomessa ja kansainvälisillä foorumeilla.

Students at Risk Finland

SAMOK on yhdessä Suomen opiskelijakuntien liiton (SYL) kanssa perustanut Students at Risk Finland -järjestön, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja suomalaisessa korkeakoulussa sellaisille ihmisoikeuspuolustajina toimiville opiskelijoille, joilta evätään oikeus kouluttautumiseen tai muu ihmisoikeus oman yhteiskunnallisen toimintansa vuoksi omassa kotimaassaan. Lue lisää täältä.

Asiantuntijamme aiheesta:

Työ tasa-arvoisen koulutuksen eteen kaipaa päivitystä 2020-luvulle

Suomeen on tällä hallituskaudella valmisteltava pitkäjänteinen, koko koulutuspolun kattava ohjelma koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelmaan tulee myös kirjata kunnianhimoiset, selkeät ja mitattavat tavoitteet. Konsepti on kansainvälisesti hyväksi todettu: esimerkiksi Irlannissa koulutuksen saavutettavuus on strateginen valinta ja samankaltaisia suunnitelmia on laadittu ja toteutettu (englanniksi) jo vuodesta 2005 lähtien.

Ohjelmassa tulee asettaa viisi tavoitetta:

Ratkaisukeskeinen, tuloksellinen, vaikuttava

Suunnitelmaan tarvitaan selkeät, tarpeeksi kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Irlannista, jossa on asetettu selkeät numeeriset tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn lisäämiseksi. Tavoitteiden toteutumista tulee tarkastella säännöllisesti väliarvioinneissa, jotka toteuttaisi riippumaton taho kuten esimerkiksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Suunnitelman toimenpide-ehdotusten on huomioitava kolme läpileikkaavaa teemaa:

1. määritellyt väestöryhmät, joihin toimenpiteen erityisesti kohdistetaan,
2. koulutuspolun hetket, jolloin koulutusvalintojen vinoumiin on vaikuttavaa puuttua,
3. koulutusvalintojen lisäksi on huomioitava myös niitä edeltävä osaamistasojen eriytyminen.

Toimenpiteet voitaisiin toteuttaa pitkälti OKM:n hankerahoituksella nykyisten kärkihankkeiden tapaan.

Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi:

• Positiivisen diskriminaation rahoituksen lisääminen peruskoulutuksessa sekä peruskoulujen arvioinnin kehittäminen kansallisesti yhdenmukaisemmaksi.
• Korkeakoulutuksen läpäisyä parantava kärkihanke, jolla luodaan uusia työkaluja opiskelijoiden ohjaukseen ja tuetaan keskeytyneiden opintojen uudelleen aloittamista.
• Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kehittäminen, sen laajentaminen myös yliopisto-opintoihin sekä selvitys siitä, voidaanko korkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta luoda toimivia väyliä tutkinto-opiskeluun.
• Alueellisen elinkeinoelämän ja koulujen on strategisempi yhteistyö stereotyyppisten ammattikäsitysten purkamiseksi.
  Erityinen tuki toisen asteen koulutusvalintoihin muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville nuorille naisille sekä poikien ja nuorten miesten koulutus- ja uranäkymien monipuolistaminen murtamalla stereotyyppisiä maskuliinisuuden malleja selkeämmin osana perusasteen opetusta.
• Korkeakoulujen markkinoinnin kehittäminen inklusiivisemmaksi ja moninaisuutta edistävämmäksi.
• Kehitetään koulutuksellisen tasa-arvon mittareiden, datankeruun ja tutkimuksen vaikuttavaa käyttöä.

Koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma: askelmerkit kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa

Polarisoituva yhteiskunta, eriarvoisuus ja syrjäytyminen ovat aikamme suuria haasteita. Koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista ratkaista nämä haasteet. Siksi yhteiskunnan on taattava kaikille läpi elämän yhdenvertaiset edellytykset hankkia osaamista ja sivistystä, jota työmarkkinoilla ja elämässä pärjääminen edellyttää. Jotta suomalainen koulutus olisi todella maailman parasta, on taattava, että jokainen voi taustastaan riippumatta kouluttautua oman potentiaalinsa mukaan.

Tämän hallituskauden tärkeimpiä kysymyksiä onkin se, miten varmistamme, että jokaisella on aito mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin omat rahkeet ja motivaatio riittävät. Siksi hallituksen on valmisteltava strateginen, koko koulutuspolun kattava ja kunnianhimoinen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma. Näin varmistetaan, että Suomi on koulutuksellisen tasa-arvon mallimaa myös 2030-luvulla.

Asiantuntijamme aiheesta:

Turvallinen koti on hyvän elämän perusta ja siksi myös SAMOK pyrkii työssään varmistamaan, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen turvallisessa ympäristössä, hyvillä yhteyksillä korkeakoulukampukselle. Noin neljäsosa opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelija-asuntojen ulkopuolelle jäämisen syitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, asuntojen riittämätön määrä ja aiemmin hankittu omistusasunto.

SAMOK edistää opiskelija-asumisen kehitystä tekemällä yhteistyötä opiskelija-asumiseen keskittyneiden järjestöjen, kuten Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n kanssa sekä asumiseen keskittyneen Sillanrakentajat-verkoston kautta. Lisäksi SAMOK vaikuttaa asumisen kustannuksiin ja asuntotuotannon määrään päättäjätapaamisten sekä työryhmien kautta. Lisäksi SAMOK tekee vahvaa yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa paikallisen vaikuttamistyön tukemisen muodossa.

Asiantuntijamme aiheesta:

Opiskelijahyvinvoinnin ja opiskelukyvyn ylläpito ovat keskeinen teema SAMOKin vaikuttamistyössä, sillä opiskelijoiden hyvinvoinnin tila on heikentynyt ja suoritusvaatimukset kasvaneet. Mielenterveyskriisi koettelee erityisesti korkeakouluopiskelijoita ja uupuminen on yleisempää.

Opiskelijoiden tulee saada oikea-aikaista tukea, jotta opiskelu olisi sujuvaa ja haasteiden pahenemiselta, tai opintojen keskeytyksiltä voidaan välttyä. Tämä vaatii riittäviä ennaltaehkäiseviä palveluita,sekä saavutettavaa terveydenhuoltoa. SAMOK vaikuttaa näiden asioiden puolesta päättäjätapaamisissa ja erilaisissa työryhmissä, sekä yhteistyössä muiden järjestöjen, kuten Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Nyyti ry:n kanssa.

SAMOKin tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa yksilöllistä tukea opintojen suorittamiseen. Tähän lukeutuvat esimerkiksi opiskelijakohtaiset tukijärjestelyt, joustavat opintojen suoritustavat, sekä riittävät opinto-ohjauksen, kuraattorien ja opintopsykologien palvelut.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. SAMOK tekee tiivistä yhteistyötä YTHS:n kanssa ja toimii linkkinä opiskelijoiden ja säätiön välillä. SAMOK pyrkii lisäksi edistämään YTHS riittävää rahoitusta ja resursseja, jotta hoitoon pääsy ei viivästyisi ja palvelutarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeisiin.

Tuki- ja terveydenhuoltopalveluiden lisäksi turvallinen yhteisö lisää hyvinvointia ja opiskelukykyä. SAMOK edistää yhteisöllisyyttä vahvistamalla yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta korkeakouluissa, sekä kouluttamalla ja ohjaamalla opiskelijakuntia.

YTHS

YTHS:n, eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö toteuttaa korkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitoa, terveystarkastuksia, mielenterveyspalveluita ja suun terveydenhuoltoa, sekä tukee ja edistää opiskelijoiden terveyden tutkimusta. YTHS tekee myös OTE, eli opiskeluyhteisötyötä, jonka tavoitteena on mahdollistaa helpot terveyttä ja hyvinvointia edistävät valinnat opiskelijalle hänen opiskeluympäristössään.

YTHS:n sähköiset- ja etäpalvelut ovat opiskelijoiden käytössä opiskelupaikkakunnasta riippumatta. Hoidontarpeen arviointi, eli määrittely opiskelijan tarvitsemille terveydenhoitopalveluille, tapahtuu aina ensin YTHS:n kautta puhelimitse tai sähköisesti.

YTHS:n palveluihin ovat oikeutettuja kaikki lukukaudelle läsnäolevaksi ilmoittautuneet korkeakouluopiskelijat, jotka ovat maksaneet terveydenhoitomaksun. Tähän lukeutuvat myös kansainväliset tutkinto-opiskelijat. Kansainväliset vaihto-opiskelijat, tai avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelevat eivät kuulu YTHS:n palveluiden piiriin.

Vuoden 2021 alusta korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoittaa pääosin valtio, jonka osuus rahoituksesta on 77%. Opiskelijoiden maksamalla terveydenhoitomaksulla katetaan 23%. Keväästä 2021 alkaen jokainen perustutkintoa suorittava, läsnäolevaksi ilmoittautunut korkeakouluopiskelija maksaa lukukausittain terveydenhoitomaksun Kelaan. Lisätietoja löydät Kelan sivuilta.

Asiantuntijamme aiheesta:

Opiskelijoiden riittävä toimeentulo on edellytys opiskelijoiden hyvinvoinnille. Riittävällä toimeentulolla voidaan varmistaa, että opiskelija voi keskittyä opintoihin ja valmistua määräajassa.

Valtaosa opiskelijoista hyödyntää opintojensa aikana opintotukijärjestelmää. Nykymuotoinen opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Lisäksi opiskelija on oikeutettu asumistukeen. Opintotuki on ollut riittämätön jo pitkän aikaa, ja vuonna 2017 opintotukeen kohdistuneet leikkaukset ovat laskeneet opintotuen tasoa entisestään. Vuonna 2017 opintotuen tukikuukausien määrää vähennettiin, opintorahan osuutta leikattiin ja lainapainotteisuutta kasvatettiin. Nykyhetkellä opintotuen varassa oleva opiskelija on toimeentulollaan köyhyysrajalla.

SAMOK pyrkii työssään edistämään opintotuen tason korottamista ja lainapainotteisuudesta luopumista tekemällä näkyvää ja aktiivista vaikuttamistyötä päättäjätapaamisissa ja erilaisissa työryhmissä. SAMOK tekee aktiivista yhteistyötä esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa opintotuen riittävän tason edistämiseksi.

Opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttaminen ei keskity pelkästään opintotukeen, sillä moninaisessa opiskelijajoukossa on myös muiden etuusjärjestelmien varassa opiskelevia. Opintotuen sekä asumistuen ohella SAMOK huomioi vaikuttamistyössään myös opiskelijoiden muut opintojen rahoitusmuodot, kuten esimerkiksi työmarkkinatuen, toimeentulotuen, perheellisten opiskelijoiden etuudet, aikuiskoulutustuen ja sairaspäivärahan.

Asiantuntijamme aiheesta:

Opiskelijakunnilla on lakisääteisiä tehtäviä, mutta siitä huolimatta ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla ei ole tällä hetkellä mitään julkisesti turvattua tulonlähdettä, jolla hankkia resursseja lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen.

Tehtävien hoito on jätetty jäsenmaksutulojen sekä mahdollisten muiden tulojen varaan. Näitä muita mahdollisia tuloja voi tulla esimerkiksi esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai eri yritysten kanssa solmittujen yhteistyösopimusten nojalla tai voitollisten tapahtumien järjestämisen kautta. Nämä tulot ovat kuitenkin epävarmoja ja niiden hankkiminen vie resursseja lakisääteisten tehtävien hoidolta, kuten lainmukaisen hallinnon järjestämiseltä, jäsentensä yhdyssiteenä toimimiselta, opiskelijoiden valmistamiselta aktiiviseen kansalaisuuteen sekä opiskelijaedustajien nimeämiseltä ammattikorkeakoulun ja YTHS:n hallintoon.

Lisäksi opiskelijakunnille on vakiintunut muita ammattikorkeakoululain hengen mukaisia tehtäviä, kuten osallistumista erilaisiin korkeakoulun kehittämisryhmiin, opiskelijaedustajien toimintaa työryhmissä ja toimielimissä sekä opiskelijoiden näkemysten ja kokemusten välittäminen muita kanavia pitkin korkeakoulun toimijoille ja eri sidosryhmille kuten kuntien päättäjille ja eri järjestöille. Myös yksittäisten opiskelijoiden tukeminen erilaisissa tilanteissa kuuluu keskeisesti opiskelijakuntien toimintaan.

Tilanne, jossa opiskelijakuntien toiminnan resursseja ei ole turvattu on alusta asti ollut kestämätön, mutta erityisen huonoksi tilanne muuttui, kun vuonna 2017 säädettiin laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä. Tämän jälkeen opiskelijalla on ollut oikeus itse luovuttaa tiedot omasta opiskelijastatuksestaan erilaisille ulkopuolisille tahoille Virta-opintotietopalvelun kautta. Tieto siitä, kuka on kirjoilla korkeakoulussa ei kulje enää vain korkeakoulun ja opiskelijakunnan välillä, vaan myös erilaisilla yrityksillä on oikeus pyytää näitä tietoja opiskelijan valtuutuksella.

Kaupalliset toimijat saavat opiskelijoiden tiedot Virta-palvelusta ja voivat myöntää opiskelijalle tunnisteen, usein virtuaalisen kortin, jonka esittämällä opiskelijalla on mahdollisuus saada erilaisia alennuksia. Ennen vuotta 2017 tiedon siitä, kuka on opiskelija, sai vain korkeakoululta kysymällä ja opiskelijakunnat olivat käytännössä ainoa toimija, joka tietoja kysyi niin, että saattoi myöntää opiskelijalle opiskelijatunnisteen eli opiskelijakortin.

Opiskelijakuntien pääasiallinen tulonlähde on pitkään ollut opiskelijoiden jäsenmaksut. Vuoden 2017 lainmuutoksen jälkeen tämä tulonlähde on ollut uhattuna, kun opiskelijatunnisteen hankkiminen ei ole enää samalla tavalla motivoinut hankkimaan opiskelijakunnan jäsenyyttä, kun tunnisteen on voinut saada myös muilta toimijoilta ilmaiseksi.

Kaupalliset toimijat saavat tulonsa alennuksia tarjoavilta yrityksiltä, jotka maksavat mainospaikan saamisesta toimijan alustalla. Tällöin opiskelija saa opiskelijatunnisteen ilmaiseksi toisin kuin opiskelijakunnalta. Opiskelijakunta taas tarvitsee jäsenyyksistä tuloja toteuttaakseen laissa säädettyjä tehtäviä sekä muuta toimintaa, joka on vakiintunut korkeakouluyhteisössä opiskelijakunnille. Opiskelijalle opiskelijatunniste on kuitenkin usein ollut ainut konkreettisesti tuntuva hyöty opiskelijakunnan jäsenyydessä, sillä muut hyödyt ovat abstrakteja. Lainmuutoksen tuoma mahdollisuus tarjota ilmaisia opiskelijatunnisteita on heikentänyt merkittävästi opiskelijakuntien mahdollisuutta rekrytoida jäseniä erityisesti niillä alueilla joissa opiskelijatunnistemarkkinoilla on laajemmin toimintaa. Jäsenrekrytoinnin vaikeutuminen on suoraan näkynyt opiskelijakuntien taloudellisissa tilanteissa ja mahdollisuudessa toteuttaa tehtäviään.

SAMOK on esittänyt, että opiskelijakuntien lakisääteinen toiminta turvattaisiin julkisella perusrahoituksella, jolla voitaisiin toteuttaa ainakin välttämättömimmät toiminnot korkeakouluyhteisössä. Julkista perusrahoitusta on esittänyt myös selvityshenkilö Tapio Varmola keväällä 2022 julkaistussa selvityksessään.

SAMOK tavoittelee mallia, jossa rahoitus parantaisi opiskelijakuntien nykyistä taloustilannetta ja se olisi olisi selkeä, pitkäjänteinen ja perustuisi lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. SAMOK on tehnyt erilaisia laskentamalleja joiden pohjalta perusrahoitusta voisi myöntää. Jo pienehköllä summalla opiskelijakuntien toiminta voisi vakautua huomattavasti.

SAMOK on erityisesti vuoden 2021 jälkeen pitänyt tätä ongelmallista tilannetta ja erilaisia ratkaisuja esillä erilaisissa tapaamisissa, kannanotoissa ja blogeissa.

Asiantuntijamme aiheesta:

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat 27.3.2023 perustaneet Students at Risk -yhdistyksen. Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja suomalaisessa korkeakoulussa sellaisille ihmisoikeuspuolustajina toimiville opiskelijoille, joilta evätään oikeus kouluttautumiseen tai muu ihmisoikeus oman yhteiskunnallisen toimintansa vuoksi omassa kotimaassaan. Yhdistyksen päämääränä on edistää akateemista vapautta kansainvälisessä opiskelijaliikkeessä ja tukea Suomen ihmisoikeuspolitiikan prioriteetteja.

Lue lisää perustamisesta täältä.

Students at Risk Finlandin toimintaan voit tutustua tarkemmin heidän nettisivuillaan.