SAMOK on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle joka mahdollistaisi kokonaisten tutkintojen suorittamisen avoimessa korkeakouluopetuksessa. SAMOK vastustaa esitystä jyrkästi ja vaatii sen perumista, sillä se romuttaisi suomalaisen korkeakoulutuksen maksuttomuusperiaatteen ja yhdenvertaisuuden. Lakiluonnos loisi järjestelmään käytännössä maksullisen ohituskaistan, jossa tutkinto-oikeus ei perustuisi osaamiseen, vaan opiskelijan maksukykyyn. Tämä olisi vakava uhka sosiaaliselle liikkuvuudelle ja perustuslain hengelle, jonka mukaan jokaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus sivistää itseään varallisuudesta riippumatta.
SAMOK näkee, että toteutuessaan malli jakaisi kampusten opiskelijat kahteen eriarvoiseen kastiin ja jättäisi osan lainsäädännölliseen tyhjiöön. Avoimen väylän kautta tutkintoa suorittavat eivät kuuluisi lakisääteiseen korkeakouluyhteisöön, mikä epäisi heiltä opiskelijaedustus- ja vaikuttamisoikeudet. Lisäksi tämä opiskelijaryhmä rajattaisiin kokonaan opintotuen, ateriatuen ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle. On kestämätöntä, että samoilla kursseilla opiskelisi täysipäiväisiä tutkinto-opiskelijoita, joista osalta evätään oikeus yhteisöön ja opiskelukykyä tukeviin peruspalveluihin.
Hallituksen tavoite koulutustason nostamisesta on kannatettava, mutta avoimen tutkinnon esitys ei edistäisi tavoitetta, sillä se ei purkaisi ensikertalaisten hakijasumaa tai lisäisi ensikertaisten tutkintojen suoritusmäärää. Esityksessä arvioitu noin 8 000 euron vuosikustannus tekisi tutkinnoista kymmenien tuhansien eurojen arvoisia. Tämä on kohtuuton taloudellinen riski erityisesti matalapalkkaisilla ja työvoimapulasta kärsivillä naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla. Vailla normaalia opiskelijavalintaa toimiva malli on myös turvallisuusriski soveltuvuutta vaativilla SORA-aloilla, joilla opiskelijan soveltumattomuus esimerkiksi hoitotyöhön saattaisi tulla ilmi vasta opintojen loppuvaiheessa.
SAMOK pitää esitystä erittäin keskeneräisenä ja sen vaikutusarviointeja puutteellisina. Uudistuksen todellisia vaikutuksia korkeakoulujen yhteisöterveyteen, opetushenkilökunnan kuormitukseen tai suomalaiseen sosiaaliseen liikkuvuuteen ei ole arvioitu riittävästi. Koulutustason kestävää nostoa ei saavuteta avaamalla järjestelmään täyskatteellisia porsaanreikiä ja siirtämällä kustannuksia yksilöille. Koulutuskapasiteetin laadukas kasvattaminen vaatii maksullisten rinnakkaismarkkinoiden sijaan riittävää perusrahoitusta ja aidosti saavutettavaa koulutusjärjestelmää.
Voit lukea koko lausunnon täältä.