Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n 31. liittokokouksen puheenjohtajan avauspuhe

Arvon liittokokousväki, äräde förbundsmöte, dear general assembly

Olemme kokoontuneet tänään tänne Haaga-Helian ammattikorkeakoululle Helsinkiin, linjaamaan, minne ammattikorkeakouluopiskelijoiden katse tulevaisuudessa siintää sekä päättämään, mikä meidän mielestä oikeasti on tulevaisuudessa tärkeää. Vi har samlats här för att påminna oss själva om att utan oss finns ingen rörelse.

Hyvät ystävät, olemme saapuneet jälleen koolle keräämään joukkojamme ja löytämään yhdistävät voimamme vaikeina aikoina. Tämäkään vuosi ei ole näyttäytynyt kentällemme helppona hetkittäisistä valonpilkahduksista ja torjuntavoitoista huolimatta. Liiton toiminnassa on nähty haastavien vuosien jälkeen toivoa ja suunta on pikkuhiljaa kohti vakautta. Toimintamme on jatkunut vaikuttavana ja uudistunut hyvään suuntaan. Olemme uskaltaneet tarkastella kriittisesti kipeitäkin kohtia ja pitää kiinni toimivista rakenteista. Kiitän tästä valtavan hienosta työrupeamasta sydämeni pohjasta koko liittomme väkeä.

Tänä vuonna saavutimme kolmenkymmenen vuoden iän. Tämä on ollut hieno juhlavuosi niin liitolle, kuin koko ammattikorkeakoulukentälle. Kolmenkymmenen vuoden taivalta juhlittiin keväällä Insinööriliiton ja Tradenomien kanssa juhlaseminaarissa ja kesäkuussa juhlinta huipentui vuosijuhlilla. Kiitos kaikille meidän kanssamme juhlineille ja onnittelut kanssa juhlijoille. Mukana juhlissa on ollut opiskelijakunta-aktiiveja, alumneja, sidosryhmäedustajia, poliitikkoja ja monia muita, joille ammattikorkeakoulutus on tavalla tai toisella tärkeää.

Jo 30 vuoden ajan ammattikorkeakoulutus on vastannut yhteiskuntamme erilaisiin kysymyksiin ja tuonut kovasti kaivattuja osaajia työelämän tarpeisiin. Juhlavuosi on ollut paikka pysähtyä ja tunnistaa, mitä kaikkea on vuosien aikana saatu aikaan. Olemme rakentaneet uusia koulutusmahdollisuuksia niin ammattikorkeakoulutuksen, ammatillisen opettajankoulutuksen kuin ylemmän ammattikorkeakoulutuksen muodossa ja parantaneet opiskelijoiden terveydenhuoltoa laajentamalla YTHS-palveluita. Olemme turvanneet opiskelijakuntien aseman ammattikorkeakoululaissa, taistelleet ammattikorkeakoulujen hallitukseen opiskelijajäsenen paikan sekä saavuttaneet vahvan ja tunnistetun aseman ammattikorkeakouluopiskelijoiden edustajana ja puolestapuhujana niin kotimaassa kuin Euroopassa. Vaikuttamistyö jatkuu ja ehkä vielä jonain päivänä näemme myös maisteri AMK:n ja ammatillisen tohtorikoulutuksen.

Hyvät ystävät, vuodessa ehtii tapahtua valtavasti asioita. Tänä vuonna on julkaistu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio, eduskunta käsittelee esitystä uudeksi opintoetuuslaiksi, kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupien ehtoja on muutettu ja maamme hallitus on tehnyt lukuisia opiskelijoihin vaikuttavia lakimuutosesityksiä. Olemmekin päässeet lausumaan vilkkaaseen tahtiin eri uudistuksista ja koko vuoden ajan vaikuttamaan valmistelutyössä ja lukuisissa eri työryhmissä siihen, miten uudistuksissa otettaisiin mahdollisimman kattavasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmat huomioon.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on kunnianhimoinen tavoite nostaa nuorten aikuisten koulutustaso 60 prosenttiin. Tavoite on kannatettava, mutta keinot tämän saavuttamiseksi on punnittava tarkkaan. Opiskelijakohtainen rahoitus on jäänyt jälkeen eikä pelkkä tehostaminen ja aloituspaikkojen uudelleenkohdistaminen riitä. Sivistys, demokratia ja tieteen vapaus on nostettu kehityksen kärkitavoitteiksi. Tämän saavuttamiseksi rakenteellisten uudistusten osalta ratkaisevassa roolissa on vahva ja ennakoitava perusrahoitus sekä korkeakoulujen autonomian ja lakisääteisen roolin vahvistaminen alueellisina TKI-toimijoina ja ammattisivistyksen vaalijoina.

Uudessa opintoetuuslaissa ratkaisuiksi esitetään laastaria avohaavaan, jonka parantaminen vaatisi pitkäaikaista hoitoa. SAMOK on tarjonnut pitkän listan ratkaisuja, joista vain osaan on tartuttu. Vaalilupauksista huolimatta näyttää siis siltä, ettei opiskelijoiden taloudellista asemaa haluta todellisuudessa parantaa. Opintorahaa ei esitetä korotettavaksi eikä opintotukikuukausien määrää olla valmiita lisäämään, vaikka nykyinen tukijärjestelmä ajaa opiskelijoita toimeentulotuen piiriin ja keskeyttämään opintoja tahtomattaan.

Samanaikaisesti opiskelijoiden asuntokriisi on laajentunut yhä useampaan opiskelukaupunkiin. Opintotuen asumislisälle siirtyminen on pahentanut ahdinkoa entisestään. Yhä useammalla on vaikeuksia selvitä asuinkustannuksistaan ja yhä useampi joutuu käyttämään opintotukikuukausiaan myös kesällä. Opiskelija-asuntojen korkea käyttöaste ja riittämätön tarjonta pakottavat opiskelijat tahtomattaan esimerkiksi etäopiskeluun, kalliisiin asumisratkaisuihin sekä viivyttämään omaa valmistumistaan.

Opiskelija-asunnot eivät rakennu itsestään.Tarvitsemme pitkälle katsovaa asunto- ja koulutuspolitiikkaa, jossa alueellinen opiskelija-asuntotarjonta otetaan huomioon ennen aloituspaikkojen lisäämistä tai opiskelijoiden sysäämistä entistä syvempään köyhyys- ja velka-ahdinkoon.

Luottamus tulevaisuuteen on keskeinen teema nuoria ja opiskelijoita koskevissa keskusteluissa. Näissä keskusteluissa kuitenkin usein unohtuu kansainväliset opiskelijat. Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita, mutta rajalliset työmahdollisuudet, rajoittava maahanmuuttopolitiikka, syrjintä, heikko kotoutumistuki sekä korkeat lukuvuosimaksut aiheuttavat haasteita kotoutumiselle ja maahan jäämiselle. Meidän on tunnustettava, että opiskelijajoukkomme on monimuotoistuva ja tarvitsemme kansainvälisiä osaajia joukkoomme. We cannot take for granted the desire to study and build a life in Finland, but we must also be ready to create the framework for it.

Sen sijaan, että kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta olisi yritetty parantaa, on EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut täyskatteellistettu sekä maahan jäämistä ja kotoutumista vaikeutettu. Tämä heijastuu jo nyt kansainvälisten opiskelijoiden suurina taloudellisina haasteina, eettisinä ongelmina sekä laskevina hakijamäärinä. Kansainvälisten opiskeliljoiden tilaa on heikennetty huolimatta taloustieteilijöiden yksiselitteisistä lausunnoista ja jaetuista näkemyksistä, joiden mukaan koulutus- ja osaamistason nostaminen on välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi.

Arvoisa liittokokousväki,
Siinä missä haastavat ajat eivät ole uutta meille, on tämän ajan poliittinen tilannekuva erityisen haastava. Globaalit myllerrykset lisäävät epävarmuutta lähes kaikilla elämän osa-alueilla ja samaan aikaan niin koulutusjärjestelmä kuin opiskelijoiden tilanne on muuttunut merkittävästi. Sotia on käynnissä monissa paikoin ympärillämme ja sillä on erilaisia vaikutuksia niin talouteemme, kuin turvallisuuden tunteeseemme. Turvallisuus ei ole kuitenkaan ainoastaan asepalvelus ja uudet hävittäjät. Turvallisuus on ennen kaikkea tunne ja tuo tunne on ollut meillä vahva. Tunne on syntynyt ennen kaikkea halusta luottaa päättäjiin ja kokemuksesta, että meitä kuullaan. Hyvät päättäjäsuhteet eivät ole vaatineet meiltä suuria mellakoita, korkeintaan toisinaan kohtuullisia mielenosoituksia. Nyt nähdään kuitenkin jo ympäri Eurooppaa suuria mellakoita pitkittyneiden haasteiden ja turhautumisen johdosta ja se on herättänyt myös Suomessa perustellusti pohdintaa siitä, milloin meillä tulee aika nousta barrikadeille.

Korkeakoulutuksella on suuri rooli pehmeän turvallisuuden luojana suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutus on turvallisuutta, sillä se tutkitusti tukee yhteiskuntaan kiinnittymistä ja aktiivista kansalaisuutta, ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus on korkeakoulutettujen keskuudessa korkeampaa. Voidaan siis todeta, että korkeakoulutus on sivistyneen ja demokraattisen yhteiskunnan näkökulmasta välttämätöntä. Siitä huolimatta mahdollisuuksia kouluttautua taustasta ja omasta tai vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta halutaan murentaa. Avauksia maksullisuuteen liittyen on esitetty tihenevään tahtiin eikä kyseessä ole tälläkään kertaa suuri periaattellinen muutos. Maksut esitellään rajattuina uudistuksina, kuten avoimen korkeakoulutuksen tutkinnonanto-oikeutena. Samalla järjestelmää ravistellaan konserneilla, avauksilla yhteiseen y-tunnukseen liittyen ja duaalimallin merkitystä vähätellään.

Näiden keskusteluiden keskellä olisi helppo lamaantua, mutta sitä me emme tee. Nyt jos koskaan on aika muistaa työmme ydin. Kehittäminen on tärkeää, mutta toisinaan on tärkeää myös muistuttaa juurista ja perusasioista. Meillä Suomessa koulutusjärjestelmän perusta on maksuton koulutus ja toiselta asteelta korkeakoulutukseen ulottuva duaalimalli. Tästä meidän on pidettävä huolta, sillä se jos jokin luo tulevaisuususkoa, jonka avulla uskaltaa unelmoida ja taistella eteenpäin silloinkin, kun on vaikeaa.

Ensi vuonna käydään eduskuntavaalit. Lähtöasetelmat ovat hyvin erilaiset kuin neljä vuotta sitten. Vielä emme voi tietää, mitä ensi vaalikausi tuo tullessaan. Sen kuitenkin tiedämme, että ensi vuosi on todellinen vaikuttamistyön vuosi. Tulevana vuonna valitaan seuraavat päättäjät eduskuntaan ja valmistellaan uusi hallitusohjelma. Tässä kohtaa voimme vaikuttaa siihen, miltä tulevat neljä vuotta tulee näyttämään. Samalla voimme vaikuttaa, millaisin tietotaidoin sekä voimavaroin tulevaisuuden työntekijät siirtyvät työelämään ja onko jokaisella mahdollisuus osaamisen kehittämiseen tai kouluttautua unelmiensa alalle.

Ohjelmatyö on tehty, nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Ensi vuoden toimijoilta, niin liitossa kuin opiskelijakunnissa, riittää työtä paremman huomisen eteen. Vaaleissa tulee väistämättä korostumaan talouden ja turvallisuuden teemat, ja koulutus linkittyy vahvasti molempiin. Meidän tehtävämme on tuoda koulutuksen merkitys näkyviin.

Ihmiset ovat tässäkin toiminnassa se ydin ja meidän tulee vaalia heitä sekä heidän hyvinvointiaan. Oli se sitten YTHS, terapian, matalampien tukimuotojen tai vain tutulta kuulumisten kysymisen muodossa, tulee meillä olla mahdollisuuksia vaalia niin omaa, mutta myös tukea muiden terveyttä ja jaksamista. Sillä edes teknologian murroksen aikakaudella terveyttä ja inhimillistä pääomaa ei voi korvata. Pitäkäämme siis kaikkien päätösten ytimessä ihminen ja parempi huominen.

Nämä asiat eivät synny tyhjiössä, ne syntyvät teoista ja teot syntyvät ihmisistä.
Opiskelijaliike tarvitsee jälleen edustajat, jotka tuovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden ääneen voimakkaasti ja rohkeasti kuuluviin.

Muistutan siis nyt jokaista teistä upeista opiskelijakuntatoimijoista: tässä ajassa on äärimmäisen tärkeää, että tulevalla liittohallituksella on riittävät resurssit tämän työn loppuun saattamiseksi, eikä koskaan ole ollut yhtä tärkeää olla osa liikettä, kuin juuri nyt, sillä muistutan teitä, rakkaat opiskelijakuntatoimijat: tämä liitto on teidän ja teitä varten, ja tämä liike tarvitsee teistä joka ikistä. Opiskelijakunnat tekevät SAMOKin.

Rakkaat opiskelija-aktiivit, Kära studentaktivister,
opiskelijoiden edunvalvonta ei ole pikajuoksu, vaan maratooni ja fakta on, että se vaatii kuntoa ja ennen kaikkea henkistä jaksamista taistella vaikeiden asioiden edestä, toisinaan toistuvasti. Siispä kiitän teistä jokaista, hallituksen puheenjohtajista edustajiston rivijäseniin, työllään toiminnan mahdollistaviin henkilöstön edustajiin ja sitä aktiivia, joka lahjottiin sinne siivoushommiin, kaikesta siitä työstä, jota opiskelijoidemme, ja tämän liikkeen eteen teette. Jag tackar var och en som försvarar studerande i hela Finland och också lyfter fram lokala utmaningar till nationell diskussion. Att företräda studeranderörelsen så brett är av sannärligt stort värde, och vi kämpar tillsammans med er.

Dear fellow students,
As we stand here looking at the world from a Finnish perspective, it’s also important to remember that we are lucky. We are lucky to have a free-ish education. We are lucky to have a strong student movement. We are lucky to live in a democracy and to have rights, such as the right to demonstrate. We are lucky to live in peace. These are not rights that every student has. These rights and basic needs are under attack in various countries as we speak. It is our duty to stand side by side with students, whose right to study, right to demonstrate and right to live in peace are being taken away, and it is our duty to judge these actions.

Arvoisat liittokokousedustajat,
Tänään haemme yhteistä suuntaa ja huomenna päätämme, mikä se suunta on. Muistutan teitä kuitenkin muutamasta asiasta. Ensimmäisenä muistutan, että keskustelu ja erimielisyys ovat demokratian peruskiviä. Harvoin kenenkään ensimmäinen ajatus on se, joka yhteisesti voidaan parhaaksi julistaa, vaan paras mahdollinen lopputulos löydetään keskustelemalla, ajatuksia jakamalla, ja tilanteen niin vaatiessa, äänestämällä.

Muistutan myös, että vaikka näkemykset olisivat kauempana toisistaan kuin hallituspuolueiden paikoitellen, me kaikki olemme samalla puolella, kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolella. Me olemme niiden puolella, joilla ei ole vieläkään pysyvää kotia, niiden, jotka opiskelevat työnsä ohella, ja niiden jotka eivät edes tiedä, mitä ‘opiskelijakunta’ tarkoittaa. Pitäkäämme siis kirkkaana mielessämme, kenen puolesta taistelemme ja kunnioitus toisiamme kohtaan kaiken perustana.

Viimeiseksi muistutan siitä, että jokainen tässä salissa käytetty puheenvuoro voi muovata sitä tulevaisuutta, jossa AMK-opiskelijat tulevat elämään. Käyttäkää siis puheenvuoronne viisaudella, ja seiskää rohkeasti sen takana, mihin uskotte. Tässä salissa ja liikkeessä me harjoittelemme myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Rohkaiskaamme ja kannustakaamme siis toisiamme, myös silloin, kun olemme eri mieltä. Kutsun teistä jokaisen mukaan keskusteluun, osaksi demokratian toteutumista, katsoen kohti tulevaa.

Huomenna me käymme myös henkilövaaleja valitessamme uudet taistelijat AMK-opiskelijoiden eturintamaan. Haluan kiittää jokaista, joka on laittanut itsensä likoon ehdolle lähtiessään. Rohkeutta tarttua toimeen ja kantaa vastuu ei koskaan löydy kaikilta, mutta vielä harvemmalta silloin, kun taivaalla näkyy lähinnä harmaita myrskypilviä. Toivotan teille onnea ehdokasajan viimeiseen puristukseen ja voimia valitsemallenne tielle.

Arvon liittokokousväki, äräde förbundsmöte, dear general assembly,
Olemme kokoontuneet tänne liittomme kolmanteenkymmenenteenensimmäiseen varsinaiseen liittokokoukseen. Todetkaamme vielä sama toisin sanoin: tämä liitto on ollut toiminnassa yli kolmekymmentä vuotta. Näiden vuosien aikana olemme saavuttaneet paljon. Kiitän jokaista tässä liitossa toiminutta näistä saavutuksista ja liittomme varjelemisesta.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden tapaan tehkäämme myös tässä liittokokouksessa päätöksiä, jotka varmistavat liittomme voiman myös seuraavat vuosikymmenet, sillä jos jokin on varmaa, niin se, että kukaan muu ei meidän etujamme valvo – meidän on tehtävä se itse.

Näillä sanoilla avaan Suomen opiskelijakuntien liiton kolmannenkymmenennenensimmäisen liittokokoukseen.