Korkea osaamistaso ja sen joustava kehittäminen ovat tärkeimmät vahvuudet, joiden varaan Suomen
hyvinvointi tulevaisuudessa rakentuu. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen
tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Suomi pärjää myös tulevaisuudessa
kansakuntana vain, jos korkeakoulujen, tutkimuksen ja osaamisen rahoituksesta huolehditaan.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet toteuttamaan merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviään
ja kehittävät joustavasti toimintaansa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Jotta korkeakoulut voivat hoitaa
tehtävänsä menestyksekkäästi myös tulevaisuudessa, niiden perusrahoituksen vakaudesta,
ennakoitavuudesta ja riittävästä tasosta on huolehdittava jatkossa paremmin.

Tarvitsemme pitkän tähtäimen tiedepoliittisen strategian ja innovaatiopolitiikkaa, joka palvelee kestävällä
tavalla sekä tutkimus- ja korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää. Rahoitus koulutukseen ja
tutkimukseen on nähtävä investointina, joka varmistaa menestyksemme myös tulevaisuudessa.

Nyt tehdään niitä innovaatioita ja tutkimusta, joista syntyy hyvinvointimme ja kasvumme
vuosikymmeniksi – ja sadoiksi – eteenpäin.

Suomessa tarvitaan sekä huipputason vapaata perustutkimusta, parasta soveltavaa tutkimusta että
tiedeyhteisöjen vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Koulutustason nostaminen sekä jatkuvan
koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen on keskeistä myös työllisyysasteen noston ja talouskasvun
näkökulmasta.

Korkeasti koulutettu työvoima, korkean lisäarvon tuotteet ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät
houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia, investointeja ja yrityksiä nykyistä enemmän. Osaajien
työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää nykyistä sujuvammaksi.

Kun hallitus tekee tulevaisuuteen katsovaa korkeakoulupolitiikkaa, se:

• Tarjoaa Suomelle pitkälle katsovan koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisen suunnan, joka rakentuu
  yli vaalikausien ulottuvan konsensuksen varaan ja palvelee kestävällä tavalla sekä tutkimus- ja
  korkeakoulumaailmaa että yrityksiä ja elinkeinoelämää.
• Sitoutuu tukemaan sitä, että TKI-investointien osuus BKT:stä on 4 prosenttia vuonna 2030. Tämä
  merkitsee myös julkisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten voimakasta kasvua ja
  korkeakoulujen rahoituksen korottamista tulevalla hallituskaudella. Hallitus lisää korkeakoulujen
  rahoituksen vakautta ja ennustettavuutta esimerkiksi ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön
  pysyvästi. Nyt korkeakoulujen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun.
• Ohjaa lyhyemmän aikavälin tutkimus- ja tki-politiikkaa erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta
  siten, että päällekkäisyydet poistetaan ja keskitytään isompiin kokonaisuuksiin myös kilpaillussa
  rahoituksessa. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusta kehitetään suurempina,
  strategisempina kokonaisuuksina.
• Valitsee EU-puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi koulutuksen ja tutkimuksen.

Allekirjoittajat:
Finlands Näringsliv EK

Sivistystyönantajat

Akava
Suomen Psykologiliitto
Suomen Puheterapeuttiliitto
Akavan Erityisalat
Agronomiliitto
Suomen Lakimiesliitto
Diakoniatyöntekijöiden Liitto
Suomen Työterveyshoitajaliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen
Ammattijärjestö Talentia
Suomen Hammaslääkäriliitto
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Professoriliitto
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Tieteentekijöiden liitto
Tradenomförbundet
Ingenjörsförbundet
Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ
Suomen Ekonomit
Tekniikan akateemiset – TEK
Suomen Farmasialiitto
Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
SYL – Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
SAMOK – Finlands studerandekårers förbund

Aalto-yliopisto
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Oulun yliopisto
Svenska handelshögskolan
Taideyliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Maanpuolustuskorkeakoulu

Centria yrkeshögskola
Diakonia-yrkeshögskolan
Haaga-Helia yrkeshögskola
Humanistiska yrkeshögskolan
Tavastlands yrkeshögskola
Högskolan på Åland
Jyväskylä yrkeshögskola
Sydöstra Finlands yrkeshögskola
Kajana yrkeshögskola
Karelia yrkeshögskola
Lahtis yrkeshögskola
Lapplands yrkeshögskola
Laurea yrkeshögskola
Metropolia yrkeshögskola
Uleåborgs yrkeshögskola
Poliisiammattikorkeakoulu
Saimens yrkeshögskola
Satakunta yrkeshögskola
Savonia yrkeshögskola
Seinäjoki yrkeshögskola
Tammerfors yrkeshögskola
Åbo yrkeshögskola
Vasa yrkeshögskola
Yrkeshögskolan Arcada
Yrkeshögskolan Novia