0

Asiantuntijamme Pauliina Savola kirjoittaa mietteitä, joita kumpusi luovutettaessa opetusministerille toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Kyse on pitkälti myös asennemuutoksesta!

Jatka lukemista

7

Vielä tänäkin päivänä kuulee “Ne tulevat tänne elämään meidän rahoilla!” -­argumentointia, kun puhutaan ulkomaalaisista opiskelijoista osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Onneksi tällainen argumentointi on vähentynyt ja vanhentunutta, mutta varmasti vielä tänäkin päivänä monen lukukausimaksuista haaveilevan mielessä vilahtaa ajatus siitä, että tänne tultaisiin nauttimaan hyvinvointivaltion etuuksista.

Jatka lukemista

0

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden asenteet työperäistä maahanmuuttoa kohtaan ovat huomattavasti positiivisempia kuin asenteet pakolaisia kohtaan. Asia selviää Siirtolaisinstituutin tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi lähes 15 000 korkeakouluopiskelijaa.

Jatka lukemista

1

SAMOK ei kannata uudenlaisten tutkintotyyppien luomista osaksi korkeakoulujärjestelmää, mikäli niille ei pystytä osoittamaan selkeää työelämätarvetta. SAMOK pitää vastuuttomana kokeilua, jossa opiskelijat otetaan opiskelemaan tutkintoa, jonka työelämätarpeesta ei ole mitään näyttöä.

Jatka lukemista

0

Opintotukimielenosoituksessa jopa 6500 osallistujaa SAMOK sivistysvaliokunnan kuultavana ammattikorkeakoululain uudistamisesta Korkeakoulutuksen saavutettavuus puhutti Dublinissa Aikuiskoulutustutkimushanke meneillään SAMOKin kuulumisia nyt myös Twitterissä Opintotukimielenosoituksessa jopa 6500 osallistujaa Tuhannet opiskelijat kerääntyivät Helsingin Senaatintorille torstaina 20. maaliskuuta marssimaan opintotuen puolesta. Pisimmän matkan päästä saapuneet rovaniemeläiset ja oululaiset opiskelijat hyppäsivät bussiin tai junaan jo aamuyön pikkutunteina. Poliisin arvioiden mukaan mielenilmaukseen osallistui […]

Jatka lukemista

0

Keskustelu Suomen maksuttoman korkeakoulutuksen ympärillä käy tiiviinä. Ihmiset jakautuvat vahvasti kahteen eri leiriin mielipiteissä. Toiset haluavat säilyttää koulutuksen kaikille maksuttomana ja toiset taas haluavat ottaa lukukausimaksut käyttöön EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville ns. kolmansista maista tuleville opiskelijoille.

Jatka lukemista

0

SAMOK on pääosin tyytyväinen ehdotukseen koulutuksellisen tasa-arvon strategiaksi. SAMOK pitää koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä erittäin tärkeänä, koska sillä on keskeinen asema yhteiskunnan tasa-arvokehityksen kannalta. Onkin tärkeää, että strategian valmistuttua siinä oleville toimenpiteille varataan riittävät resurssit ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan esimerkiksi säännöllisin välitarkasteluin. SAMOK on erityisen tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on monia toimenpiteitä sukupuolittuneiden käytänteiden ja asenteiden muuttamiseksi. Strategiassa on hyvää myös se, että asenteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan jo varhaiskasvatuksesta alkaen.

Jatka lukemista

0

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti 5.10.2012 kuulemistilaisuuden liittyen koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman laatimiseen. SAMOK oli yksi kuulemistilaisuuteen kutsutuista. Tässä on kirjallisena SAMOKin lausunto aiheesta.

Jatka lukemista

0

Valoa-hankkeen tutkimus myös osoittaa yhden erittäin mielenkiintoisen seikan liittyen Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten palkkatasoon. Tutkimuksen mukaan keskimäärin heille maksetaan selkeästi Suomen mediaanipalkkaa pienempää palkkaa, kun taas kotimaahansa palanneen valmistuneen opiskelijan palkka on paikallista palkkatasoa korkeampi.

Jatka lukemista

0

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa: Sukupuolten väliset erot Nykytila Ammattikorkeakouluissa opiskeltavien alojen segregaatio on voimakkaampi kuin yliopistoissa. Sosiaali- ja terveysalalla ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista 87 prosenttia on naisia. Tekniikan ja liikenteen alalla opiskelijoista 85 prosenttia on miehiä. Tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevista 54 prosenttia on naisia. Tutkinnon suorittaneista naisia on 63 prosenttia. Myös ylemmän […]

Jatka lukemista

1

Keskiviikkona 21.3 vietettiin YK:n julistamaa kansainvälistä rasismin vastaista päivää, jonka ympärille Etnisten suhteiden neuvottelukunta haastoi kunnalliset työyhteisöt rasismin vastaiseen viikkoon. Niinpä tällä viikolla ja varsinkin keskiviikkona näkyi muun muassa sosiaalisessa mediassa aiheen ympärillä kaikenlaista keskustelua. Jostain kumman syystä aina kun tulee puhe maahanmuutosta, maahanmuuttajista tai rasismista, on sitten kyse keskusteluista tuopin äärellä tai internetissä, on jo ennalta nähtävissä, että järkevää keskustelua ei aiheesta saada aikaiseksi. Osapuolet ovat toistensa mielestä aivan väärässä. Toinen on rasisti ja natsi, toinen taas puunhalaaja ja hyysääjä.

Jatka lukemista

0

Suomessa maahanmuuttokeskustelu on jo kauan aikaa sitten suistunut raiteiltaan. Internetin keskustelupalstoilla neropatit haukkuvat toinen toisiaan. Kirosanat sekä herjaukset lentelevät ja toisinaan tuntuu, että ala-arvoinen keskustelu on pesiytynyt jopa suomalaiseen politiikkaan. Minkäänlaista ratkaisua ei haluta etsiä tai hakea, kunhan kansa nauraa ja nyökyttelee tietämättömänä. Kaikesta huolimatta aion myös työntää lusikkani tähän soppaan. Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen on todellinen uhka, ja se on otettava vakavasti. Paras ratkaisu syrjäytymisen ehkäisyyn on koulutus sekä riittävät tukitoimet ohjaukseen.

Jatka lukemista

0

SAMOKin, SYLin ja SLL:n yhteinen mielipidekirjoitus, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa la 2.4.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla 24.3. tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen nuorten syrjäytymisestä (HS 25.3.). Tutkimuksen mukaan kymmenet tuhannet nuoret jäävät peruskoulun jälkeen sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle. Vieraskielisten nuorten asemaan oli kiinnitetty erityistä huomiota. Maahanmuuttajanuorten riski syrjäytyä on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. […]

Jatka lukemista

0

Suomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty viime vuosina ennen kaikkea korkeakoulutuksen ja toisaalta perusopetuksen osalta. SAMOK näkee suunnitellun lukiokoulutuksen uudistamisen erittäin tarpeellisena, vaikkakin haasteellisena tehtävänä. SAMOK pitää uudistusta valmistelleen työryhmän esityksiä pääsääntöisesti hyvinä. Lukiokoulutuksen oppimäärän tulee pysyä ennallaan ja koulutus tulee voida suorittaa myös neljässä vuodessa. Työryhmän ehdotusten suuren määrän vuoksi emme kommentoi niitä kaikkia, vaan haluamme […]

Jatka lukemista

0

SAMOKin mielestä kotouttamislainuudistus on pääsääntöisesti onnistunut.  Uudistuksessa huomioidaan kiitettävästi yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutos ja maahanmuuttajaryhmien heterogeenisuus.  SAMOK pitää myös hyvänä lähtökohtana, että kotouttamislaissa halutaan tukea maahanmuuttajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia olla osa sosiaalista yhteisöä. SAMOK kiittää erityisesti opiskelijoiden huomioimista osana kotouttamislakia.  SAMOK kuitenkin muistuttaa uuteen kulttuuriympäristöön sopeutumisen olevan kaksisuuntainen prosessi, joka vaatii sekä maahanmuuttajalta että vastaanottavalta yhteiskunnalta uudenlaisten toimintamallien omaksumista.  SAMOKin näkemyksen mukaan yhteisöllisyyden edistäminen […]

Jatka lukemista