15.09.2022 | Blogi

Budjettiriihi uuden työntekijän näkökulmasta

Aloitin SAMOKin koulutuspolitiikan asiantuntijana elokuun loppupuolella ja pääsin samantien käsittelemään budjettiriihtä. Aihe itsessään oli minulle tuttu, sillä olen valmistautunut budjettiriiheen aikaisemminkin toimiessani Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa 2019 ja Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtajana 2020.

Tänä syksynä SAMOKin tärkein viesti budjettiriiheen oli ateriatuen korotus. Aihe oli tuttu, sillä myös vuonna 2020 budjettiriihen alla oli aiheena: Hallitus, älkää leikatko opiskelijoiden ravinnosta! Vuonna 2020 opiskelija-aterian enimmäishinnan nosto kompensoitiin osittain. Samoin kävi tänä vuonna. Opiskelijalounaan hinta nousee, mutta ilman vuosikausia tehtävää vaikuttamistyötä tilanne voisi olla pahempikin.

Ateriatuen lisäksi korkeakouluopiskelijoihin kohdennettuja lisäyksiä tässä budjettiriihessä oli määräaikainen opintorahan huoltajakorotus, alueellinen opintolainahyvityskokeilu sekä sotealan harjoittelukorvauksiin korvamerkitty 12 miljoonaa. Sairaanhoitajaopinnot käyneenä itseäni miellytti erityisesti se, että vihdoin ammattikorkeakoulujen ei tarvitse maksaa sotealan harjoitteluista, vaan rahat voidaan käyttää esimerkiksi koulutuksen laatuun. Koulutuksen laatu on myös syy, miksi olen päätynyt opiskelijaedunvalvonnan pariin ja sitä kautta SAMOKin koulutuspolitiikan asiantuntijaksi.

Korkeakouluopiskelijoihin panostuksen lisäksi panostetaan myös itse korkeakouluihin, esimerkiksi Itä-Suomi saa 10 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.

Budjettiriihen viesti oli, että sen on määrä rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvata ostovoimaa ja tukea ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Näin ollen hallitus päätti esimerkiksi valmistella sähkötukea ja sähkövähennystä tuloveroon. Myös hoiva-avustajien koulutusmääriä päätettiin nostaa ja ammatillisen koulutuksen laatua parantaa. Aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaan myös YHTS saa lisää rahaa hoitotakuun kiristymistä johtuviin menoihin ja rahaa varataan myös koulupoissaolojen ehkäisyn kouluyhteistyön mallin vakiinnuttamiseen, oppivelvollisuuden laajenemiseen sekä hyvinvointialueiden rahoitusmenoihin.

Kokonaisuus on mittava ja menojen kasvua selitetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella, mikä nostaa budjettitalouden menoja pysyvästi. Mutta näin suuressa kokonaisuudessa olisin toivonut panostuksen opiskelijoihin olevan merkittävämpi. Nyt panostukset näkyvät enemmän alueellisina, kun apua tarvitaan koko opiskelijakentällä.