3

hallia blogi huoltajakorotus (1)Viime vuonna Suomessa syntyi vain noin 55 000 lasta. Aikana, jona syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alas, yhteiskunnalla ei pitäisi olla varaa heikentää parhaassa lastensaanti-iässä olevan väestönosan taloudellisia mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Syntyneiden määrä on pudonnut pienimmäksi vuosikymmeniin. Nykyistä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1800-luvun alkupuolella ja suurena nälkävuonna 1868.

Noin sadalla tuhannella opiskelijalla on lapsia. Vain noin 20 000 heistä nostaa opintotukea. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana merkitsee usein taloudellisia haasteita, joita pelkkä opintotuki ei pysty kattamaan. Taloudellisia haasteita on erityisesti yksinhuoltajilla ja silloin, kun molemmat vanhemmat opiskelevat. Päätoimisesti opiskelevan ja opintotuella elävän opiskelijalapsiperheen taloudellinen tilanne on erittäin tiukka ilman työtuloja. Lasten saaminen opiskeluaikana edellyttää yleensä ainakin toisen vanhemman työssäkäyntiä. Työssäkäynti taas pitkittää useimmiten opiskelua ja valmistumista.

Muista syyperusteisista etuuksista poiketen, opintotuen määrään ei vaikuta lasten lukumäärä. Myöskään tukea myönnettäessä sovellettaviin opiskelijan omiin tulorajoihin ei vaikuta se, onko opiskelijalla huollettavia lapsia. Opintolainan käyttöaste ja työssäkäyntiaste ovatkin perheellisillä opiskelijoilla korkeampia kuin muilla opiskelijoilla. Muissa Pohjoismaissa perheellisten opiskelijoiden opintotukeen sisältyvät huoltajakorotukset tai perheellisille sovelletaan tukea myönnettäessä muita opiskelijoita korkeampia tulorajoja.

Elokuussa 2017 astuvat voimaan eduskunnan säätämät opintotukileikkaukset. Leikkaukset sekä muut etuusmuutokset vaikuttavat perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon monin tavoin. Pienituloinen perheellinen opiskelija saa tulevana syksynä 86 euroa vähemmän opintorahaa kuukaudessa. Lisäksi perheellisen opiskelijan asumistuki pienenee keskimäärin noin 10-20 euroa kuukaudessa, johtuen pääosin tarveharkinnan kiristyksistä nimenomaan perheellisille opiskelijoille. Tämä on erittäin ristiriitaista, sillä juuri korkeilla asumiskustannuksilla on merkittävä yhteys perheellisten opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, johon myös opiskelija ja hänen perheensä on oikeutettu silloin, kun tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Opiskelijalapsiperheet nostavat toimeentulotukea muita opiskelijoita enemmän. Erityisesti yksinhuoltajaopiskelijat ovat toimeentulotuen asiakkaita.

Toimeentulotuen tarvetta laskettaessa otetaan tulona huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Opiskelijan käytettävissä olevaksi tuloksi lasketaan koko opintotuki mukaan lukien opintolainan valtiontakaus. Opintotukileikkausten yhteydessä päätettiin korottaa opintolainaa nykyisestä 400 eurosta 650 euroon. Opintolainan käyttöaste on perheellisillä opiskelijoilla jo nyt korkeampi kuin muilla opiskelijoilla. Kun tämä 250 euron lainamäärän lisäys lasketaan perheellisen opiskelijan tuloksi, toimeentulotuki puolestaan leikkautuu. Toisin sanoen perheellinen opiskelija joutuu muista pienituloisista poiketen rahoittamaan lapsista johtuvia menoja yhä enemmän opintolainan turvin.

Lasten saaminen on todettu useissa selvityksissä osasyyksi naisten ja miesten välisiin eroihin ura- ja palkkakehityksessä. Perheellistyminen katkaisee naisen työuran ja vaikuttaa yleensä negatiivisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen. Ilmiöstä käytetään nimeä ura- tai palkkadiskriminaatio, josta seuraa sekä yksilön että yhteiskunnan koulutusinvestoinnin näkökulmasta resurssien vajaakäyttöä. Opiskelijaperheissä, joissa on kaksi huoltajaa, on nainen yleisemmin opiskelija ja opintorahaa saava osapuoli. Yksinhuoltajaopiskelijat ovat pääsääntöisesti naisia. Eduskunnan säätämät opintotukileikkaukset paitsi kohdistuvat kipeästi opiskelijalapsiperheisiin, myös kasvattavat naisten ja miesten välistä eriarvoisuutta ura- ja palkkakehityksessä.

Eduskunnan säätämiä opintotukileikkauksia parempitasoinen opintotuki tai sen lisä perheellisille opiskelijoille korjaisi perheellisille opiskelijoille uudistuksen aiheuttamia tukimenetyksiä. Tämän lisäksi se tasoittaisi sukupuolten välisiä toimeentuloeroja ja tukisi ennen muuta lasta huoltavien naisten opintojen loppuunsaattamista. Lasten saaminen ennen työelämään siirtymistä saattaisi parantaa erityisesti naisten työuran syntymistä ja vakiintumista. Ennen kaikkea se mahdollistaisi perheelliselle opiskelijalle rahoittaa opiskelunsa työnteon sijaan opintotuella, sekä tarjoaisi mahdollisuuden hankkia lapsia opiskeluaikana tai jo ennen sitä.

Antti Hallia,
sosiaalipoliittinen asiantuntija

Teksti on osa Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sekä Väestöliiton yhteistä #huoltajakorotus-kampanjaa. 

3 vastausta to “Onko opiskelijalapsiperheellä varaa opiskella opintotuella?”

  1. Sonja Raitamäki kirjoitti:

    Saisko tähän tekstiin liitettyä sen kuvan, joka kiersi jo somessa? Näyttäis kivammalta, jos jakaa tätä tekstiä somessa.

  2. Henna Sihvonen kirjoitti:

    Hei, toki! Päivitetään kuva tähän pikapuoliin. / Henna

  3. Anna kirjoitti:

    Tiukkaa tekstiä, saa miettimään.

Jätä vastaus