0

Yleistä

Korkeakoulujärjestelmässä on meneillään suuria muutoksia koko ajan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyömallien rakentuessa. SAMOK pitää yhteistyötä lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena, sen tuloksena voidaan saada muun muassa laadukkaampaa koulutusta ja paremmat opiskelumahdollisuudet opiskelijoille. On kuitenkin varsin valitettavaa, että yhteistyö saa hyvin erilaisia muotoja ympäri maata. Olisikin syytä luoda Suomelle hallituskauden yli jatkuva visio korkeakoululaitoksen suunnasta. Pitkän aikavälin korkeakoulupolitiikan suuntaa linjaavan asiakirjan tarpeellisuus on ilmeinen tilanteessa, jossa korkeakoulujärjestelmä muuttuu orgaanisesti ja nopeasti. Nykyinen ohjaus ei luo sopivia puitteita määrätietoisen ja kokonaisuudeltaan eheän korkeakoulukentän kehittämiselle. Koulutuksen laatu kärsii liikaa jatkuvasta juustohöyläämisestä. Laadukkaan, kansainvälisen ja innostavan korkeakoulutuksen kehittämisen tueksi tarvitaan nyt vahvaa yhteistä visiota.

Korkeakoulujen toiminnan kehittäminen ja rahoitus vuonna 2017

Esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2017 on määrätty ammattikorkeakoulujen rahoitukseksi yhteensä 834 915 000 euroa, joka on noin 25 000 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa on esitetty.

SAMOK on erittäin huolestunut toimintaedellytysten turvaamisesta ja pitkäjänteisen kehittämistyön mahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa. Edellisen hallituskauden aikana ammattikorkeakoulusektorille on kohdistunut jo noin 20 % leikkaukset, jotka ovat tarkoittaneet yli 800 henkilön irtisanomisia. Tämän lisäksi supistunutta taloutta on korjattu eläköitymisten ja määräaikaisten työsopimusten päättämisten kautta. On selvää, että ammattikorkeakouluissa eletään jo nyt erittäin niukoilla resursseilla.

SAMOK näkee jatkuvan rahoituksen leikkaamisen heikentävän selkeästi ammattikorkeakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakouluopetus on opiskelijakeskeistä, joka tarkoittaa sitä että laadukas opetus vaatii myös paljon panostusta opetushenkilökunnalta. Useilla aloilla henkilökohtainen opetus on ainoa tapa varmistaa opetuksen laatu ja esimerkiksi riittävä potilasturvallisuus. Tekemällä esitetyt leikkaukset, on otettava vastuu myös näiden leikkausten seurauksena tapahtuvasta laadun heikkenemisestä. Kaunis tavoite Suomesta maailman osaavimpana kansana näyttää yhä kaukaisemmalta niin kauan, kun tätä tavoitetta pyritään saavuttamaan leikkaamalla koulutukseen suunnattuja resursseja.

Leikkaukset näkyvät ammattikorkeakouluissa muun muassa siten, että joissakin ammattikorkeakouluissa on osa-aikaistettu opetushenkilökuntaa ja opetustunteja on vähennetty. Lisäksi laajojen irtisanomisten jälkeen opintojaksoja on annettu opetettavaksi henkilöille, joilla ei ole kyseisen opintojakson vaatimaa asiantuntemusta.

SAMOK on tyytyväinen korkeakouluille tarjottavasta 75 miljoonan erityisavustuksesta koulutuksen kehittämishankkeisiin. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen mitkä kohteet valittiin kehitettäväksi (korkeakoulutuksen saavutettavuus; joustavat opintopolut ja opintojen ympärivuotisuus; oppimisympäristöjen uudistaminen; ja korkeakoulujen yhteisen koulutustarjonnan lisääminen). Korkeakoulukentällä on paraikaa menossa kiivas hankesuunnittelu ja ainakin osa suunnitelmista vaikuttaa erittäin lupaavilta opiskelijoiden kannalta.

Opiskelijavalintojen kehittäminen

Talousarvion yhteydessä julkaistiin tavoite siitä miten uudet ylioppilaat sijoittuisivat korkeakoulutukseen. Valitettavasti tilastojen perusteella näyttää siltä, että jostain syystä viime vuosina tehdyt muutokset korkeakoulujen opiskelijavalintoihin eivät ole kovinkaan paljon edistäneet uusien ylioppilaiden siirtymistä korkeakouluihin.  Näyttää jopa siltä, että 19- ja 20-vuotiaiden osalta opiskelupaikan vastaanottaminen on vähentynyt hieman.

SAMOKin mielestä tämä kehitys voi johtua siitä että ensikertalaisten kiintiön käyttöönoton myötä kynnys ottaa paikka vastaan on noussut. Ilmeisesti nuoret haluavat varmistaa itselleen vain sen paikan, jonka he ensisijaisesti haluavat ja eivät sen takia vastaanota jotain toissijaisen hakutoiveen paikkaa.

SAMOK katsoo, että tilanteen korjaamiseksi on tartuttava rivakasti siihen, että opiskelijoille varmistetaan riittävät mahdollisuudet siirtyä korkeakoulujen sisällä ja välillä. Lisäksi siirtymismahdollisuuksista on tiedotettava, jotta uudet ylioppilaat saadaan vastaanottamaan opiskelupaikkoja ja välivuodet saadaan vähenemään. On parempi, että nuoret saadaan korkeakouluihin nopeasti. Tällä saadaan ehkäistyä heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta.

Liikunnan merkitys

Yhden harrastuksen takaamisen jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeä tavoite. Toivomme, että toimenpiteitä suunniteltaessa noudatetaan nuorisolain 2 §:n määritelmää, jonka mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee 20–29-vuotiaiden ikäluokassa kaikkein eniten, ja aktiivisuuden tässä on todettu ennustavan parhaiten myös myöhemmän aikuisiän aktiivisuutta (SLU 2010).

Korkeakoulut on nähtävä yhtenä toimijana harrastustakuun toteuttamisessa. Korkeakoululiikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa, mutta korkea-asteen oppilaitokset tavoittavat n. 300 000 nuorta aikuista, mihin mikään muu instituutio ei yllä. Liikuntaan korvamerkityn rahoituksen suuntaaminen myös suoraan korkeakouluille vähentää koulutusleikkausten vaikutuksia korkeakoululiikuntapalveluissa ja painetta nostaa hintoja.  40 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee liikuntaharrastuksen kalleuden vaikuttavan harrastamiseen (YTHS 2013).

Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisen nykyvaihe

Ammattikorkeakoulujen opettajan rooli on ollut murroksessa jo pitkään. Uudeksi tehtäväksi on noussut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, joka on haastanut opettajia kehittämään verkostojaan ja tehnyt tehtävästä aiempaa pirstaleisemman.

Uutena muutoksena on tullut opetuksen digitalisaatio, joka muuttaa opettajan työnkuvaa voimakkaasti. Siirtyminen digitaalisiin oppimisympäristöihin ja luomaan niihin sisältöjä on erittäin suuri muutos. Korkeakoulut ovat asettaneet itselleen tavoitteita siitä kuinka suuri osuus opetuksesta on kokonaan digitaalista lähivuosina. Tavoitteet ovat tavallisesti noin 30 tai 40 prosenttia, mikä kuvastaa muutoksen haastavuutta.

SAMOK katsoo, että opettajien täydennyskoulutukseen on panostettava huomattavasti, jotta voidaan varmistaa koulutuksen laatu. Täydennyskoulutuksessa tulisi keskittyä digipedagogiikkaan ja uudenlaisiin tapoihin tehdä yhteistyötä työelämän kanssa.

On hyvä, että opettajien osaamiseen panostetaan osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeissa. SAMOK pitää kuitenkin valitettavana, että korkeakouluopedagogiikka on jäämässä lapsipuolen asemaan kehittämistyössä. On kuitenkin hyvä, että opettajankoulutusfoorumin laatimassa kehittämisohjelman strategisissa linjauksissa edistetään tutkittuun tietoon perustuvaa opettajankoulutuksen kehittämistä.

Opintotuen leikkauksen vaikutukset

SAMOK on huolissaan suunnitellusta leikkauksesta opintotukeen. Leikkauksessa opintoraha pienenee 336 eurosta 250 euroon ja opintolainan osuutta opintotuessa lisätään.

Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista yli 42 %:lla (2014) on taustallaan toisen asteen ammatillinen tutkinto. On hyvin mahdollista, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden into hakeutua ammattikorkeakouluihin vähenee tilanteessa, jossa opintotuen leikkauksen myötä opintolainan nostamisen tarve nousee ja siten opinnoista tulee aiempaa kalliimpia opiskelijoille. Erityisesti aloilla, joilla ammattikorkeakoulututkinto ei välttämättä johtaisi olennaisesti suurempaan palkkaan tai parempiiin työllistymismahdollisuuksiin, riski opintopolun katkeamisesta on merkittävä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hoito- ja kulttuuriala.

Käytännössä tämä kehitys muodostaisi koulutuksellisen umpiperän ja vaikuttaisi myös haitallisesti koulutuksen periytymiseen, sillä ammatillista väylää etenevät tasoittavat vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

10.10. julkaistun ETLAn tutkimuksen mukaan “hallituksen suunnittelemat opintotukijärjestelmän muutokset pienentäisivät opintotukimenoja noin viidenneksellä, mikä vastaa hallituksen tavoitetta. Samalla uudistus saattaa kuitenkin pidentää hieman opiskeluaikoja, sillä opintorahan leikkaaminen voi lisätä opiskelijoiden työssäkäyntiä opiskeluun käytetyn ajan kustannuksella.” Tutkimuksen mukaan leikkaus saattaa pidentää opintoaikoja kolmella kuukaudella. Tämä on jyrkässä ristiriidassa työurien pidentämisen tavoitteen kanssa. Kolme kuukautta on varsin pitkä aika työuran kannalta. Esimerkiksi ensi vuonna voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa tavoitellaan työurien pitenemistä kahdella vuodella vuoden 2013 tasosta.