Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu sote-järjestämislakiluonnoksesta pyydettynä seuraavaa:
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
SAMOKin mukaan järjestämispäätöksessä pitäisi päättää myös muusta kuin säännöksen mukaisista asioista.
SAMOK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto laajennetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n piiriin ja että yliopisto-opiskelijoiden toimiva terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään. Sote-järjestämislain lakiluonnoksen perusteluissa opiskeluterveydenhuollosta todetaan ainoastaan näin: “Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeviin säännöksiin ei tässä yhteydessä ehdoteta tehtäväksi muutoksia.” Tämä kirjaus jättää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tulevaisuuden melkoisen epävarmaksi eikä vahvista opiskeluterveydenhuollon roolia ja merkitystä opiskelijoiden ensisijaisena terveydenhuoltopalveluna.
Terveydenhuoltolain 17§:ssä annetaan kunnalle mahdollisuus siirtää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu toiselle, Valviran hyväksymälle taholle. Kunnat ovat siirtäneet yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun YTHS:lle. Tämä nykytila tulee säilyttää sisällyttämällä samankaltainen kirjaus sote-järjestämislakiin, jotta YTHS:n toiminta turvataan jatkossakin ja mahdollistetaan YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen
14 §:ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Tuottamisvastuusta ei SAMOKin mukaan ole säädetty tarkoituksenmukaisesti.
Muita huomioita:
SAMOK katsoo, että mikäli ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n nykyistä järjestämistapaa ei ole mahdollista sisällyttää sote-järjestämislakiin, on varmistettava, että YTHS:n ja opiskeluterveydenhuollon erityisasema tunnustetaan ja varmistetaan. Tämä siksi, että sote-alue voi organisoida tuottamisvastuun opiskeluterveydenhuollon palvelusta kokonaisuutena ja korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS:n kautta ilman kilpailutusta. Mikäli YTHS olisi vain yksi tuottaja muiden joukossa ja joutuisi mahdollisesti kilpailemaan asemastaan, asettaa tämä sen erityisaseman Kela-avustuksissa kyseenalaisiksi, koska Kela ei voisi korvata kaikkien terveydenhuollon toimijoiden opiskeluterveydenhoitokuluja. Tällä olisi heikentävä vaikutus koko opiskeluterveydenhuollon saatavuuteen ja laadukkuuteen.
Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?
Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). YTHS järjesti myös vasta vähän aikaa sitten päättyneen kokeilun aikana opiskeluterveydenhuollon Seinäjoen ja Lappeenrannan ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS:n asema opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä tulee säilyttää nykyisellään. YTHS:n palvelujen laajentaminen myös ammattikorkeakouluille on edelleen ajankohtainen kysymys.
YTHS toteuttaa julkista tehtävää, ei tavoittele toiminnallaan voittoa, noudattaa hoitotakuuta, tarjoaa palvelut samantasoisina ympäri Suomen, minkä lisäksi käyttäjät pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan yliopistolain edellyttämällä tavalla. Siksi YTHS:n aseman vakiinnuttaminen on perusteltua.
Sote-lakiluonnoksessa jää kuitenkin epäselväksi se, mikä tulee olemaan korkeakouluopiskeluterveydenhuollon asema ja millainen on työnjako sote-alueen ja kunnan välillä tässä kysymyksessä. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kannalta olisi erittäin haitallista, mikäli YTHS:n asemaa opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä ei varmisteta sote-laissa. Tämä jättäisi auki lukuisia epävarmoja vaihtoehtoja ja mahdollisia ongelmia.
Tässä mainittu muutama ongelma, joita voisi syntyä:
1. On epäselvää, kuka päättäisi opiskeluterveydenhuollon toteuttajasta. Voisiko sote-alue suoraan päättää antaa vastuun YTHS:lle? Tekisikö kunta päätöksen asiasta järjestämispäätöksen jälkeen? Ongelmia syntyisi, mikäli opiskeluterveydenhuolto jouduttaisiin avaamaan kilpailluille markkinoille. Kilpailutuksen voisi hyvin voittaa jokin yksityinen, voittoa tavoitteleva terveydenhuollon toimija. Opiskeluterveydenhuollon toimintaperiaatteet muuttuisivat todennäköisesti merkittävästi ja esimerkiksi sairaanhoitopainotteisuus lisääntyisi.
2. Opiskeluterveydenhuolto tulee lain ja asetuksen perusteella järjestää yhtenäisenä kokonaisuutena, johon olennaisena osana kuuluu oppilaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö. Mikäli opiskeluterveydenhuollolla olisi lukematon määrä eri tuottajia, opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus tuskin säilyisi eikä oppilaitoksilla välttämättä olisi halua tehdä yhteistyötä yksityisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa.
3. AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä erittäin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Mikäli korkea-asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon toteuttaminen siirrettäisiin pois YTHS:ltä – joka tarjoaa palvelut samantasoisina joka puolella Suomea – nämä kuntakohtaiset erot säilyisivät, jopa lisääntyisivät ja tulisivat koskemaan myös yliopisto-opiskelijoita.
4. Hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä. Mikäli yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon asema jää epäselväksi, vaarana on, että kunnille tulee uusi tehtävä: yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hoitaminen.
5. YTHS-malli on kunnille hyvin edullinen, sillä opiskelijat maksavat itse noin 20 % kuluista ja Kela korvaa noin 60 %. Mikäli yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto siirrettäisiin kunnan hoidettavaksi, nousisivat kuntien kustannukset selvästi.
6. Sote-lain kirjausten tulee yksiselitteisesti mahdollistaa se, että nykyisenkaltainen Kela-avustus YTHS:lle olisi jatkossakin mahdollinen. Kela tuskin voisi korvata kaikkien terveydenhuollon toimijoiden opiskeluterveydenhoitokuluja ja mikäli YTHS olisi vain yksi tuottaja muiden joukossa, perusteet sen erityisasemalle Kela-avustuksissa asettuisivat kyseenalaisiksi. Mikäli taas YTHS:n Kela-rahoitus poistuu, koko YTHS:n toiminnan mahdollisuudet asettuisivat kyseenalaisiksi. Samalla kuntien menot lisääntyisivät merkittävästi, kun Kela ei enää osallistuisi opiskeluterveydenhuollon kulujen kattamiseen vaan kaikki jäisi kuntien kontolle.
Lopuksi SAMOK toi esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen ja listasi kolme tärkeintä näkökulmaa:
1.) Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee raportissaan (STM 2014:10), että opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidosta on järjestettävä ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei voida järjestää opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, koordinaatiovastuu pysyisi opiskeluterveydenhuollolla. SAMOK katsoo, että tämä suositus vaatii tuekseen sitä, että opiskelijoita tarkastellaan omana teemaryhmänään sote-uudistuksessa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on yleisesti heikolla pohjalla ja alueellisesti eriarvoista. SAMOK katsoo, että opiskeluterveydenhuollon tulee olla laadukasta ja kaikille opiskelijoille saavutettavissa olevaa. Opiskeluterveydenhuollon toimintojen tulisi muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan eri ikäiset opiskelijat sekä koulutusasteisiin liittyvät erityispiirteet. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee korostua terveysongelmien ennaltaehkäisy. Opiskeluterveydenhuollon tulee tukea ja ylläpitää opiskelukykyä ja saattaa opiskelijat hyväkuntoisena työelämään.
Opiskeluterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on järjestetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n toimesta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS -kokeilu on tuottanut sellaisia tuloksia, joiden mukaan YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on perusteltua. YTHS on laadukas toimija varmistamaan, että kaikki korkeakouluopiskelijat saavat mahdollisimman yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut.
2.) Sote-uudistukseen liittyy olennaisena osana palvelukokonaisuuksien arviointi sote-järjestämistavan tueksi. SAMOK pitää tärkeänä, että opiskelijoilla on oma palvelukokonaisuutensa tukemassa sote-järjestämistapaa. Tavoitteena on päästä eroon paikkakuntakohtaisista eroista ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä epäkohdista kohti kokonaisvaltaisempaa ja koordinoidumpaa opiskeluterveydenhuoltoa. Palvelut ovat usein puutteellisia eivätkä vastaa opiskelijoiden tarpeita. Näin ollen hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa ei toteudu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste.
STM:n Opiskeluterveydenhuollon selvityksen mukaan (Seilo 2012) opiskeluterveydenhuoltoa ei järjestetä yhtenäisenä kokonaisuutena kuin pienessä osassa kuntia. Palvelut järjestetään usein pirstaleisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista eivät tällä hetkellä täyty. Henkilöstöresurssien puute näkyy esimerkiksi siten, että yhtä lääkäriä kohden on keskimäärin 13 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan 2500–3000 opiskelijaa on kohtuullinen määrä.
3.) SAMOK toivoo, että uudistus mahdollistaa opiskeluterveydenhuollon suositusten paremman toteutumisen ja edellyttää että uudet sote-alueet ottavat opiskeluterveydenhuollon kehittämisen vakavasti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti (STM 2014:10).