2

Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa vähentää ammattikorkeakouluista vajaat 2200 aloituspaikkaa, mikä on ajanut useat opiskelijat mielenilmauksiin ja saanut henkilöstön tunteet kuumenemaan kahvipöytäkeskusteluissa.

Aloituspaikkakeskusteluissa tuntuu vallitsevan välillä ajatus siitä, että korkeakoulutus on itseisarvoista. Ikäluokkamme kuitenkin pienenevät, ja tässä mielessä on loogista vähentää korkeakoulutuksesta aloituspaikkoja. On myös perusteltua kysyä, kuinka paljon Suomessa edes tarvitaan korkeasti koulutettuja?

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kuka tahansa taustaan katsomatta voi opiskella niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Valtakunnan koulutuspolitiikassa puhutaan perus-, toisesta ja korkea-asteesta. On kuitenkin hyvin rajoittunutta nähdä suomalainen koulutusjärjestelmä tutkintoon johtavan koulutuksen kautta.

Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, jotka ovat suorittaneet useamman kuin yhden korkeakoulututkinnon, mikä johtuu monista eri syistä. Aloituspaikkoja riittäisi ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville, jos tutkinnon suoritettuaan työllistyisi, mikä on yksi ehdotettujen aloituspaikkaleikkausten tausta-ajatuksista. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja riittäisi myös ensi kertaa hakeville enemmän, kun ymmärtäisimme, että aina ei tarvitse suorittaa tutkintoon johtavaa koulutusta.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on myös esimerkiksi laadukasta ja monipuolista aikuiskoulutusta, täydennyskoulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaan: kukin kouluttautukoon juuri itselleen sopivalla tavalla. Korkeakoulutus ei ole itseisarvo.

Lisää tietoa suomalaisesta monipuolisesta koulutusjärjestelmästä

Niina Ratilainen
hallituksen jäsen

2 vastausta to “Elinikäinen oppiminen – mistä sitä saa?”

  1. Trudy kirjoitti:

    At last! Something clear I can uendrstnad. Thanks!

Jätä vastaus