SAMOKin, SYLin ja SLL:n yhteinen mielipidekirjoitus, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa la 2.4.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla 24.3. tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen nuorten syrjäytymisestä (HS 25.3.). Tutkimuksen mukaan kymmenet tuhannet nuoret jäävät peruskoulun jälkeen sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle. Vieraskielisten nuorten asemaan oli kiinnitetty erityistä huomiota. Maahanmuuttajanuorten riski syrjäytyä on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Vieraskielisten osuus työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä oli 23 %, kun heidän osuutensa väestöryhmästä oli 5,2 %. Tutkimuksessa korostuu peruskoulun jälkeisen koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Maahanmuuttajien työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen kaivataan lisää tukitoimia. Yksi keskeisistä syistä on maahanmuuttajanuorten puutteelliseksi kokemat kielelliset valmiudet. Valtio tukee maahanmuuttajien  koulutusmahdollisuuksia perusopetuksessa, ammatillisessa ja  ammattikorkeakouluopetuksessa muun muassa valmistavilla opinnoilla. Yliopistoissa ja lukioissa valmistavaa koulutusta ei ole. Tukitoimia tarvitaan lukion opinto-ohjaukseen ja kotimaisten kielten opetukseen, mutta myös  korkeakoulutukseen hakeutumisvaiheessa. Lukio-opintoja edeltävä lukiostartti ja yliopisto-opintoja edeltävät akateemisesti valmistavat opinnot voisivat kannustaa ja tukea maahanmuuttajanuoria hakeutumaan korkeakoulutukseen. 40 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on paljon. Keskusteltaessa työurien pidentämisestä tulisi tarttua toimenpiteisiin myös näiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työharjoittelujaksoilla, on voitu vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Koulutus on paras tae työllistyä. Tukitoimilla etenkin opintojen nivelvaiheissa, siirryttäessä seuraavalle koulutusasteelle, voidaan ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä. Maahanmuuttajia ei tule ohjata vain ammatilliseen koulutukseen, vaan seuraavan hallituksen tulisi taata kaikkien väestöryhmien yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla koulutusasteilla. Valtteri Aine, puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto Helmi Selamo, puheenjohtaja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK Katri Korolainen-Virkajärvi, puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)